Yritystutkimuksessa käytetty perinteinen menestymistä kuvaava mittari on yrityksen henkilöstömäärä. Muita käytettyjä mittareita ovat liikevaihdon ja/tai taseen kasvu. Tunnusomaista näille mittareille on, että ne perustuvat tilastojen numerotietoon. Puhutaan määrällisestä eli kvantitatiivisestä tutkimuksesta, joka perustuu tutkimuskohteen kuvaamiseen ja analysointiin tilastojen ja numeroiden avulla. Suomessa yrityksen liiketoimintaan perustuvia tilastoja ylläpitää ja julkaisee Tilastokeskus.
Henkilöstömäärän kehityksen perusteella yritykset voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: yrityksiin, joissa henkilöstömäärä kasvaa, säilyy ennallaan tai laskee. Neljäs käytetty mittari on luokitella yritys gaselliksi, jolloin yrityksen henkilöstömäärän kasvu on ollut voimakasta kolmen peräkkäisen vuoden ajan.
Tilastoihin perustuen tiedämme, että työnantajayritysten määrä on Suomessa laskenut viimeisten kymmenen vuoden ajan. Kyseessä on erittäin huolestuttava trendi. Se tarkoittaa, että yritykset työllistävät entistä vähemmän. Tutkijana pohdinkin mahdollisia syitä suomalaisten työnantajayritysten määrän trendinomaiseen laskuun. Alussa mainitut globaalit kriisit ovat varmasti osatekijöitä, mutta ne eivät yksin selitä jo vuodesta 2013 jatkunutta laskevaa suuntaa.
Yrittäjien ikääntyminen ja se ettei yritykselle löydy jatkajaa voivat selittää osan laskevasta trendistä. On selvää, että jos yrityksen myynti ei onnistu ostajan puutteen vuoksi voi se johtaa kannattavien yrityksien poistumiseen markkinoilta. Tämä on erityisen haitallista, mikäli yritys toimii ja työllistää harvaan asutulla alueella. Tällä on iso merkitys, koska Suomi on suurilta osin juuri harvaan asuttua. Alussa listatut globaalit kriisit ja niistä aiheutuva heikko näkyvyys tulevaisuuden uusiin mahdollisuuksiin on lisännyt yritysten lopettamista ja hidastaa henkilöstömäärän kasvua.
Suomessa on pitkään puhuttu työvoima- ja osaajapulasta. Yritysten rekrytointivaikeudet aivan varmasti hidastavat henkilöstön määrän kasvua. Toisaalta löytyy viitteitä siitä, ettei yrityksissä osata hyödyntää kokenutta 50+ ikäisten osaamista tai eivät huomioi työnhakijoita, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Asiaa voi ihmetellä, koska tiedämme Suomen olevan Euroopan nopeimmin vanheneva maa heti Japanin jälkeen.
Voisiko olla niin, ettei Suomen yrityskulttuuri tuota enää riittävästi uusia yrityksiä? Mitä on tapahtunut ja mitä seuraa, jos tällainen muutos on käynnissä? Toisaalta tiedämme, etteivät yksinyrittäjät helposti palkkaa ensimmäistä työntekijää. Heille on luonteva lisätä tarpeellista kapasiteettia yritysten verkostoissa toimimalla.
Nämä ovat isoja Suomen yrityskenttää ja yrittäjyyttä koskevia kysymyksiä. Miksi Suomessa kannattaa työllistää on kysymys, johon pitää löytää vastaus.
Kirjoittaja: Kai Hänninen, TkT, dosentti ja yliopistotutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus