Tämä kyseinen rahoitusmuoto on Pohjois-Pohjanmaan alueella vähemmän tunnettu ja sen tavoitteet ovat hieman vaikeasti ymmärrettäviä. Kolmen vuoden hankkeen toteutuksen ja uusien ohjelmaan tehtyjen täsmennyksien myötä rohkaisen muitakin suhtautumaan avoimin mielin hieman vähemmän tunnettuihin hankerahoituksiin. Itse olen kokenut tämän kokemuksen avanneen monenlaisia ovia ja mahdollisuuksia.
FOUNDATION on yhdeksän alueen ja maan yhteishanke, jota koordinoi Munster Technological University Irlannista. Pohjois-Pohjanmaan lisäksi hankekumppaneita on mukana Iso-Britanniasta, Liettuasta, Puolasta, Unkarista, Italiasta, Espanjasta ja Itävallasta. Oulun yliopisto on toiminut tässä Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuutuksella alueen edustajana tavoitteena löytää parhaat mallit pk-yritysten kasvun ja muutosjoustavuuden (resilienssin) rakentamiseen. Keskeinen työkalu tähän on ollut kokemusten vaihto. Kukin partneri on esittänyt alueensa erilaisia hyviä käytäntöjä ja malleja, jolla on vahvistettu pk-yritysten kilpailukykyä rakennemuutosalueilla. Hankeen ensimmäisen kolmen vuoden aikana oli tarkoituksena vierailla vuorollaan jokaisen partnerin alueella ja työstää sieltä saatuja malleja ja ideoita oman alueen sidosryhmän kanssa: mitkä vastaavat oman alueen tarpeisiin ja miten niitä voitaisiin soveltaa.
Hanke alkoi elokuussa 2019 ja ehdimme käydä Corkissa, Irlannissa ja Manchesterissä, UK:ssa ennen kuin Covid-19 pandemia iski ja jouduimme siirtymään 1,5 v ajaksi vaihtamaan näitä parhaita käytäntöjä etäyhteyksin. Onneksi kuitenkin ehdimme kahteen kertaan tavata kaikki hankekumppanit. Meillä oli mahdollisuus riittävästi nähdä ja verkostoitua ja siten oppia tuntemaan toisemme sekä ymmärtämään ja luottamaan toisiimme niin paljon että pystyimme tekemään yhteistyötä etänäkin. Isännöivä taho vuorollaan on rakentanut oman alueen aiheen kannalta keskeisistä vierailukohteista kokonaisuuden, jotka ovat auttaneet hahmottamaan vieraillun alueen erityispiirteet ja vahvuudet. Ehkä hieman yllättäen, vähintään yhtä paljon kuin on opittu vierailukohteesta, on jokainen vierailu toteuttanut käytännössä tuttua sanontaa ”on mentävä kauas nähdäkseen lähelle”. Olen huomannut kuinka monia oman alueen ratkaisuja ja olosuhteita – niin hyviä kuin huonoja - on tottunut pitämään itsestään selvinä ja ”kiveenhakattuina”.
Alueiden erot ja niistä oppiminen ihan ruohonjuuritasolla antaa perspektiiviä esimerkiksi siihen, mitä tarkoitamme, kun puhumme esimerkiksi perifeerisestä tai harvaan asutusta alueesta – joita nämä kaikki mukana olevat alueet virallisesti edustavat oman maansa näkökannalta. Irlannin lounaisosa koetaan syväksi maaseuduksi, kun väestöntiheys on 44 asukasta neliökilometrillä. Suomalaisena tämä hieman hymyilyttää: Pohjois-Pohjanmaalla päästään neljäsosaan tuosta, emmekä ole vielä läheskään harvimmin asuttua aluetta Suomessa. Ja kun Suomi on saavutettavuuden kannalta saari, niin siltä kannalta on suorastaan yllättävää, kuinka kansainvälisiä olemme!
Vaikka jo tutuiksi käyneiden ihmisten kanssa onnistuimme etäyhteyksin tutustumaan useamman alueen käytäntöihin ja pitämään näin omammekin, tutustuminen webinaarien kautta jäi väkisinkin pintapuoliseksi. Kuinka mukavaa olikaan tavata suurin osa kumppaneista syyskuussa 2021 Linzissä Itävallassa ja helmikuussa 2022 Panevėžysissä Liettuassa! Siinä missä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, saa todellisista vierailuista kaikilla aisteilla havainnoiden irti samassa suhteessa verrattuna webinaareihin. Toki näihin syntyneet rutiinit ja kokemukset ovat erittäin hyvä lisä hallinnollisiin ja rutiininomaiseen yhteydenpitoon.
Vierailujen opit ja kokemusten vaihdot, jo oman alueen hyvistä käytännöistä kertominen, vaativat tuttujen asioiden katsomista uusin silmin. Mitkä käytännöistämme ovat hyviä ja säilytettäviä, mitä voisi kehittää eteenpäin hyödyntäen muualta opittua?
Eurooppalaisilla kumppanialueillamme on merkittävä määrä erilaisia lasten ja nuorten, koulutusorganisaatioiden ja yritysten konkreettista yhteistyötä aktivoivia malleja. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla on jo vahvaa yrittäjyyskasvatusta. Tämän työn tulos on jo näkynyt nuorten yrittäjyysintentioiden kasvuna, mutta ei vielä merkittävästi nuorten perustamina yrityksinä. Nuorten perustamia yrityksiä on meillä vielä varsin vähän, samaan aikaan, kun nuorisotyöttömyys on yhä suurta. Olemme hankkeessa tutustumistamme hyvistä käytännöistä nostaneet esille parhaiten alueellemme sovellettavia ja keskustelleet alueemme kehittäjien kanssa, miten näistä saisi toimivia keinoja oman alueemme nuorille. Jotta yrittäjyyskasvatuksen nostama kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan kanavoituisi yritysten perustamiseksi, tarvitaan alueen koulutusorganisaatioilta, kehittämisyhtiöiltä ja yrityksiltä vahvaa panostusta yritysten perustamista ja alkuvaiheen kehitystä tukeviin käytännön toimiin. Ja tätä tulisi toteuttaa laajemmassa yhteistyössä.
Yhtenä esimerkkinä tuloksia tuottaneesta hyvästä käytännöstä voi nostaa Student Inc.:in, joka on Irlannin lounaisalueelle vuonna 2018 perustettu opiskelijoihin keskittyvä yrityskiihdyttämö. Tämän toimintaan voivat osallistua kaikki opiskelijat ensimmäisestä vuodesta lähtien koulutusalasta riippumatta. Yrittäjyysvalmiuksien, yrittäjyyttä tukevan yhteisön ja siemenrahoituksen lisäksi opiskelijat saavat ohjelmaan osallistumisesta opintopisteitä. Ohjelma on hyödyttänyt opiskelijoita opettamalla käytännön yrittäjyystaitoja ja parantanut työllistymismahdollisuuksia. Samalla oppilaitosten, yrityskehittäjien ja yritysten yhteistyö on vahvistunut. Konkreettisesti tämä on näkynyt työllisyysasteen paranemisena sekä nuorten perustamien yritysten määrän kasvuna jopa ennen opinnoista valmistumista.
Hankkeen varsinainen tavoite on tärkeä ja konkreettinen: soveltamalla muiden alueiden kokemuksia aluepolitiikan välineiden (ohjelmatyö, implementointi ja hankkeet) kehittämisessä oman alueen tarpeista ja haasteista lähtien voidaan vahvistaa kunkin alueen elinvoimaisuutta. Tämä ei tapahdu hetkessä, mutta ensimmäisiä askeleita on otettu. Hanke on kaikkiaan 3+1 vuoden pituinen, viimeisenä vuonna kukin alue pilotoi kolmen vuoden kokemusten vaihdon pohjalta tekemäänsä ns. Action Plania, joten saamme kesään 2023 mennessä ensimmäisiä kokemuksia siitä miten miettimämme mallit soveltuvat Pohjos-Pohjanmaalle. Henkilökohtaisesti koen saaneeni myös paljon: yhteisen tekemisen myötä omat verkostot ja mahdolliset yhteistyötahot ovat laajentuneet, kuten myös oma maailmankuva. Alueiden ja kulttuurien erojen rinnalla meillä on paljon yhteistä niin ihmisinä kuin alueina. Näin pieni pala kerrallaan voidaan tehdä yhtenäisempää ja vahvempaa/menestyvää Eurooppaa.
FOUNDATION-hankkeen parhaat käytännöt on raportoitu ns. Policy Learning Platformille kaikkien nähtäväksi, näiden toimivuuden, tuloksellisuuden sekä sovellettavuuden muille aluille on arvioinut myös Interreg Europe:n asiantuntijaryhmä. Niihin on mahdollisuus tutustua täällä: https://www.interregeurope.eu/policy-solutions/good-practices.
Kirjoittaja:
Katariina Ala-Rämi, FT, erikoistutkija, Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutti
Kysy lisää:
katariina.ala-rami@oulu.fi, p. 050-3509471
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus