Suomessa muutetaan yhä useammin suuriin kaupunkeihin. Väestönkasvua tapahtuu etupäässä suurimmissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa. Kun koko Suomessa kotimaista kieltä puhuvien määrä on laskenut vuodesta 2014, on vieraskielisten määrä puolestaan nelinkertaistanut tällä vuosituhannella. Väestönkasvu lepää näin täysin maahanmuuton harteilla.
Myös suurin osa vieraskielisistä muuttaa pääkaupunkiseudulle. Valmiit verkostot, suuren kaupungin palvelut ja huvitukset sekä laajemmat työmarkkinat vetävät puoleensa sekä kotimaista että ulkomaista työikäistä väestöä. Kuntaliiton selvityksen mukaan valtaosa kunnista menettää väestöään ja osaavasta työvoimasta on pulaa monella eri sektorilla. Tämä hidastaa yritysten kasvua ja kehittämistä.
MicroENTREn osatoteuttamassa SEUTUKAUPUNKIrekry -hankkeessa etsitään ratkaisuja eri toimialojen työvoimapulaan seutukaupungeissa. Seutukaupungit ovat talousalueensa keskuksia, mutta eivät maakuntakeskuksia. Seutukaupunkiverkosto ulottuu valtakunnallisesti Kemijärveltä Raaseporiin ja siihen kuuluu 57 kaupunkia. Seutukaupungeissa asuu yhteensä yli miljoona ihmistä, n. 15 % koko Suomen työvoimasta. Seutukaupunkiverkostossa vallitsee monella eri toimialalla osaajapula, jota hankkeen toimilla pyritään siis poistamaan.
Kuntaliiton mukaan vain neljä seutukaupunkia sai muuttovoittoa vuosina 2017–2020. Muuttotappio ja työvoiman saatavuuden puute yhdessä muodostavat uhkatekijän monelle kunnalle. Jos yritykset eivät löydä tekijöitä, ne voivat nähdä tulevaisuutensa kirkkaampana toisessa toimintaympäristössä ja olla pakotettuja muuttamaan. Tässä ja nyt tapahtuva kasvu – tai edes olemassa olevan toiminnan pyörittäminen – voi käydä ylivoimaiseksi esteeksi. Tästä syystä seutukaupunkien tulee panostaa veto- ja pitovoiman lisäämiseen tarvittavan työikäisen väestön pitämiseksi ja houkuttelemiseksi alueelleen. Seutukaupungeissa ja niiden oppilaitoksissa koulutettujen kansainvälisten osaajien työllistyminen opiskelupaikkakunnalle on myös taloudellisesti järkevää.
SEUTUKAUPUNKIrekry -hankkeessa tähän huutoon vastataan muun muassa kehittämällä kansainvälisille opiskelijoille palvelukokonaisuus, joka auttaa heitä sopeutumaan ja juurtumaan opiskelukaupunkiinsa pitkällä tähtäimellä. Tämä seutukaupunkien pitovoimaa lisäävä malli tuo opiskelijoille helposti saataville kaikki kaupungin palvelut koskien opintoja ja niiden edistämistä, työelämää ja urakehitystä sekä vapaa-ajan palveluja. Uusi malli, jonka nimi on vielä kehitteillä, tuo yhteen kaikki mielekkään elämän rakentamiseen tarvittavat palvelut seutukaupungeissa opiskelijan ja tulevan työntekijän näkökulmasta. Tavoitteena on, että opinnot suoritettuaan alansa rautainen ammattilainen voi siirtyä mutkattomasti työelämään kaupungissa, jonka hän tuntee läpikotaisin ja omakseen.
Pääteemat – opinnot, työelämä, vapaa-aika – jaotellaan mallissa kolmeen vaiheeseen, jotka kuvaavat kronologisesti opintojen edistymistä. Nämä vaiheet ovat Opintojen edistäminen, Varsinainen opiskeluvaihe sekä Opiskelun loppuvaihe ja valmistuminen. Malli tarjoaa kussakin vaiheessa sopivat palvelut opiskelijalle helposti ja vaivattomasti. Palveluista voidaan nostaa esiin esimerkkeinä oppilaitosten mentorointiohjelmat (opinnot), yrittäjyysopinnot (työelämä) ja liikunta- ja kulttuuripalvelut (vapaa-aika). Kukin pääteema sisältää useita eri palveluja ja toimintamalleja, joiden tarkempaa sisältöä ollaan parhaillaan kehittämässä.
Työelämän ja onnistuneen vapaa-ajan mahdollisuuksista tiedottaminen on tärkeää kansainvälisen opiskelijan kotouttamiseksi. SEUTUKAUPUNKIrekry -hankkeessa tehtävän kansainvälisen opiskelijan kotoutumispolun avulla seutukaupunkien houkuttelevuus lisääntyy sekä ennen opintoja että niiden jälkeen. Tavoitteena on lanseerata malli kesäkuussa 2023 ja ottaa se käyttöön seutukaupungeissa syksyn lukukauden aikana.
Hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto Työ- ja elinkeinoministeriön AKKE-rahoituksella.
Kirjoittaja: Markus Rytinki, projektitutkija, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Ota yhteyttä: markus.rytinki@oulu.fi, 050 466 3952
Kuva: Aassem Nazevedo
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus