KASVA-hanketta vetävä projektipäällikkö Henna Väätäinen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista kertoo, että KASVA on verkostojen verkosto, jonka ytimessä on yhteistyön merkitys alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutokset, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä TE-palveluiden palvelu-uudistus, ovat muuttaneet kuntien roolia entistä vahvemmin elinvoiman kehittämisen suuntaan. Yrityspalveluiden rooli nähdään olennaisena kuntien elinvoiman vahvistamisessa.
KASVA-hankkeessa on luotu ja syvennetty yritysten ja yrityspalvelutoimijoiden verkostoja ja panostettu virtuaalisen yhteistyön kehittämiseen. Henna Väätäisen mukaan luottamus, selkeys yhteisessä tekemisessä sekä säännöllinen yhteydenpito ovat olennaisia verkoston onnistumisessa.
”Lopulta kyse on ihmisistä ja siitä, että haluamme aidosti auttaa toinen toisiamme menestymään työssämme", Väätäinen sanoo.
Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän (REx) tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista korosti puoliväliriihen asiantuntijaesityksessään, että yritysten kasvussa ja elinkeinoelämän kehityksessä Pohjois-Pohjanmaalla on nähtävissä selkeitä alueellisia eroja. Työikäisen väestön kasvun keskittyessä vahvasti Oulun seudulle osa maakunnan pienemmistä keskuksista näyttäytyy pitovoimaisina, mutta pienemmät kunnat näyttävät kohtaavan väestön kehityksen selvänä haasteena. Samalla vahvoina yritystoiminnan kasvun alueina erottuivat Oulun seudun lisäksi joukko Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kuntia sekä esimerkiksi Kuusamo. Pohjois-Pohjanmaalla on kokonaisuudessaan paljon kuntia, joissa yritystoiminnan kasvu on ollut vahvaa, mutta joissa on osin haasteellinen väestönkehityksen toteuma ja ennuste.
REx-tutkimusryhmän projektitutkija Niina Kotavaaran tutkimus tuo esille Pohjois-Pohjanmaan vetovoiman korkeakoulutettujen näkökulmasta. Yli 60 % korkeakoulututkinnon suorittaneista jää valmistumisensa jälkeen maakuntaan, tehden siitä Suomen toiseksi vetovoimaisimman alueen heti Uudenmaan jälkeen. Liikkuvuus on pitkällä aikavälillä vähäistä – kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen yli 80 % alueelle jääneistä korkeakoulutetuista asuu edelleen Pohjois-Pohjanmaalla. ICT-alan valmistuneet keskittyvät erityisesti Oulun alueelle, mutta terveys- ja hyvinvointialojen sekä tekniikan alan valmistuneet levittäytyvät laajemmin ympäri maakuntaa. Kansainväliset opiskelijat sen sijaan jäävät yhä harvemmin alueelle valmistumisensa jälkeen. Kotavaara korosti tarvetta vahvistaa opiskelijoiden ja työnantajien yhteyksiä jo opiskeluaikana sekä kehittää korkeakoulutuksen saavutettavuutta myös maakunnan reuna-alueilla.
Mikroyrittäjyyden apulaisprofessori Robert van der Have Oulun yliopistosta nosti esiin mikroyritysten keskeisiä kasvun haasteita ja mahdollisuuksia. Keskeisiä haasteita ovat rahoituksen saatavuus, digitaalinen murros ja sukupuolten väliset erot yrittäjyydessä. Perinteiset rahoitusmallit eivät usein kohtaa mikroyritysten tarpeita, mutta esimerkiksi joukkorahoitus ja digitaalinen pankkitoiminta avaavat uusia mahdollisuuksia. Teknologinen kehitys, kuten tekoäly ja verkkokauppa, tarjoavat potentiaalia mikroyrityksille, mutta samalla digitaalinen kuilu haittaa erityisesti nais- ja maaseutuyrittäjiä. Van der Havenin mukaan yrittäjyyden tulevaisuus edellyttää tiivistä yhteistyötä, joustavuutta ja kykyä hyödyntää uusia teknologioita sekä kestävän ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämistä.
Tiina Pääkkö Oulun yliopistosta kertoo, että hankkeessa on onnistuttu yhteistyössä monilla eri tasoilla: koko hankeverkoston, teemallisten työryhmien sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kesken. Jatkuva vuoropuhelu on auttanut tunnistamaan yhteisiä haasteita ja tarttumaan niihin yhdessä oppien. Eri taustoista tulevien ihmisten osaaminen on tullut näkyväksi ja yhteiset palvelukonseptit tarjoavat pidemmän aikavälin hyötyjä organisaatioille.
Hanna Tölli ja Sami Sarlin kertovat, että Centria-ammattikorkeakoulun bio- ja kiertotalouden sekä innovaatioiden osaamista on hyödynnetty KASVA-hankkeessa laajasti. Onnistumisia ovat olleet Robo3DLabin FabLab-status sekä ensimmäiset yritysten kanssa toteutetut prototyyppikokeilut. Lisäksi hankkeessa on luotu konkreettisia työkaluja yrityksille kiertotalouden edistämiseksi. Työ jatkuu edelleen yrityskohtaisilla selvityksillä ja innovaatiotoiminnan edistämisellä, mukaan lukien ekoteollisuuspuistojen ja kiertotalouden green deal -sitoumusten kehittäminen. Esimerkkinä aktiivisesta toiminnasta on hyvin osallistujia kerännyt Virtaveistämö-tapahtuma.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien näkökulmasta hankkeen ensimmäinen puolisko on keskittynyt yhteistyön rakentamiseen ja verkostojen vahvistamiseen. Minna Paakkolan mukaan konkreettista yhteistyötä on toteutettu työpajoilla ja tilaisuuksilla, joissa painopisteinä ovat olleet esimerkiksi hallitustyöskentely, kansainvälistyminen ja kestävän kasvun edellytykset. Yhteistyön ansiosta resurssien hyödyntäminen on ollut tehokasta, ja alueellinen ymmärrys on kasvanut. Vaikka hankkeen puolivälissä tunnelma on hieman haikea, yhteistyön toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Pasi Anttila Haapaveden-Siikalatvan Seudusta kertoo, että hanke on onnistuneesti aktivoinut yrityksiä mukaan toimintaan ja auttanut niitä löytämään konkreettisia ratkaisuja kasvuun. Seutukunnan yrityskehittäjät ovat verkostoituneet tehokkaasti, ja yhteistyötä on pystytty kehittämään ja tiivistämään tavoitteellisesti. Tämä on myös vahvistanut seutukunnan yritysten kasvun edellytyksiä.
Naturpolis Oy:ssä on edetty nopeasti ja tuotu alueelle uutta ajattelua yrityskehitykseen. Mirva Grannin mukaan erityisesti kasvuryhmät ja yritysten innovaatiotoiminta ovat tuoneet uusia toimintatapoja alueelle. Kuusamoon on hankeyhteistyöllä perustettu innovatiivinen Business Kuusamo -ympäristö, “Suomen itäisin Fab Lab”, joka innostaa yrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa uudella tavalla. Hankkeen aikana yrittäjien tulevaisuusajattelua on vahvistettu, ja yrittäjät ovat arvostaneet erityisesti keskinäistä verkostoitumista ja yhteisiä keskusteluja. Tunnelma hankkeen ympärillä on ollut innostava ja rohkaiseva.
Utajärvellä KASVA-hanke on entisestään tiivistänyt yhteistyötä alueen yrittäjien ja lähikuntien kanssa. Utajärven Yrityspuisto Oy:n Miia Ojan mukaan yritysten tarpeita on kartoitettu systemaattisesti, mikä on ohjannut tapahtumien ja uusien yhteistyömallien kehittämistä. Lisäksi Oulujokilaakson alueen yrittäjäverkostoa on aktivoitu. Hanke on rohkaissut kokeilemaan uusia toimintamalleja, jotka tukevat alueellista hyvinvointia ja yritysten kasvua myös tulevaisuudessa.
Limingan kunnan yhtenä tavoitteena on ollut kehittää kiertotalous-painotteista Ekokortteli-teollisuusaluetta. Mirja Väänänen kertoo, että hanke on mahdollistanutkin tässä etenemisen monella rintamalla. Lisäksi hanke on aktivoinut muiden alojen yrityksiä verkostoitumiseen ja hankkeen yhteistiin työpajoihin. Alueen toimijan ovat myös päässeet hyödyntämään Centrian TKI-palveluita. Toimenpiteet tukevat alueen elinvoimaisuutta, yritysten kehittymistä ja kasvua.
KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanke on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke, jonka päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sen päätoteuttaja on Oulun yliopisto. Muita toteuttajia ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Limingan kunta, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja Utajärven Yrityspuisto Oy, joista kukin vetää omaa osahankettaan. Hanke kestää lokakuun 2025 loppuun.
Teksti: Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti sekä hankkeen toimijat
Kuva: Minna Kilpeläinen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus