Kasvu on asennetta, osaamista, motivaatiota ja suunnitelmallisuutta

Kuntien omistamat tai hallinnoimat julkiset yrityspalvelutoimijat kohtaavat arjen työssään lukuisia yrityksiä. Pyysimme heitä määrittelemään kasvuyrityksiä. Haastatteluissamme lähes jokainen kuvasi kasvua liikevaihdon kasvun kautta, määritellen kasvuyritykseksi yrityksen, jolla liikevaihto on kasvanut 20 % vuosittain kolmen viimeisen vuoden aikana. Tämä OECD:n käyttämä määritelmä ei kuitenkaan ota lainkaan kantaa mikroyrityksiin, vaan kasvu rajoitetaan tarkoittamaan yli 10 henkeä työllistävät yritykset. Mainitsemissani MY-tilastoissa onkin käytetty kasvun määritelmänä liikevaihdoltaan yli 10 % kasvaneiden osuutta mikroyrityksistä sekä voimakkaasti kasvaneiden mikroyritysten osalta henkilömäärän kasvua 3,31 henkilötyövuodella vuosien 2019-2022 aikana. Mikroyrityksissä prosentuaalinen kasvu voi olla suurta, minkä vuoksi sitä ei yksin ole hyvä käyttää mittarina.

Harvaan asutuilla, maaseutumaisilla alueilla on havaittu, että yritykset perinteisesti näyttävät syntyvän täyttämään jotakin paikallista palvelutarvetta. Toimialarakennetta tarkasteltaessa palvelualan yrityksiä on Pohjois-Pohjanmaalla paljon (lähde Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- ja väestörakenne). Palveluita tuotetaan usein toiminimimuodossa ja kasvu tapahtuu verkostoitumalla muiden yksinyrittäjien kanssa.

Haastateltavat kokivat tulevaisuuden kasvua ennustavien indikaattoreiden tunnistamisen vaikeaksi ja kerrottiin, että yritykset suhtautuvat kasvuun varsin erilaisilla tavoilla. Osalla se on osana toimintaa perustamisesta lukien ja toiset eivät edes halua kasvaa. Yrityspalvelutoimijat kuvailivatkin kasvua laajemmin sanoilla kasvattaminen, laajentaminen ja kehittäminen.

Yrityspalvelutoimijat tunnistavat asenteen, osaamisen, motivaation ja suunnitelmallisuuden tärkeiksi tekijöiksi kasvun aikaan saamisessa. Kasvua, kehittymistä ja laajentumista voisikin tulevaisuudessa ennustaa ja suunnitella monipuolisemmin yrityksen erilaisten pääomien kautta. Inhimillisen pääoman tarkastelussa keskityttäisiin mittaamaan osaamista, jonka kehittyminen voi tapahtua joko rekrytoimalla, ostamalla osaamista tai kehittämällä sitä. Henkisen pääoman kehittymisestä taas kertoisivat esimerkiksi patenttihakemusten, myönnettyjen patenttien ja erilaisten tekijänoikeuksien määrät. Sosiaalisen pääoman kasvua puolestaan tarkasteltaisiin syntyvien uusien verkostojen ja ihmissuhteiden määrällä. Kehittymisestä yhteistyökumppaneiden kanssa kertovat yhteisesti kehitetyt uudet palvelutuotteet tai alihankintaverkoston kanssa asiakkaille tuotetut yhteiset tuotteet.

Kasvua voikin olla hyödyllistä tarkastella työntekijämäärän tai liikevaihdon kasvun ohella myös muilla mittareilla. Tutkimuksissa onkin todettu, että inhimillisen, henkisen ja sosiaalisen pääoman vaikuttavan organisaation suoriutumiseen. Johtamalla näitä pääomia fiksusti ja ihmiskeskeisesti voidaan kasvattaa taloudellista pääomaa eli liikevaihtoa, tulosta tai vaikkapa oman pääoman määrää. Taloudellisen pääoman kasvu ja kehitys onkin siis yhtä aikaa lopputulema ja tulevaisuuden kasvun mahdollistaja. Syntynyttä taloudellista pääomaa voidaan hyödyntää tulevaisuuden kasvua mahdollistaviin toimintoihin. Näin syntyy kehä, jossa kannattavaa ja kestävällä pohjalla olevaa maltillista kasvua tuotetaan asiakkaita, yritystä ja henkilöstöä hyödyttävällä tavalla.

KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanke on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke, jonka päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa.

Kirjoittaja: Henna Väätäinen, HTT, KASVA-hankkeen projektipäällikkö, tutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE

Kuva: ChatGPT