Katsaus mikroyrittäjyyttä koskevaan tutkimukseen: EU:n kilpailukykysuunnitelmaa yhdenmukaistamassa

Euroopan johtajat korostivat uuden eurooppalaisen kilpailukykysopimuksen tarvetta marraskuussa 2024 annetussa Budapestin julistuksessa. Tammikuussa 2025 Euroopan komissio esitteli tähän liittyen kilpailukykykompassin. Se perustuu suosituksiin, jotka Mario Draghi esitti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta käsittelevässä raportissaan. Koska Euroopan komissio keskittyy jälleen kerran kilpailukyvyn vahvistamiseen innovoinnin, taloudellisten esteiden vähentämisen ja digitaalisen muutoksen tukemisen avulla, tarkastelen tässä blogissa mikroyrittäjyyden tutkimusalan ja EU:n hiljattain julkistaman kilpailukykykompassin asialistan välisiä yhteyksiä.

Mikroyrittäjyyttä ja kilpailukykyä koskevan tutkimuksen keskeiset teemat

1. Pääoman saanti ja taloudellinen osallisuus

Yksi mikroyrittäjien jatkuvista haasteista on rahoituksen saaminen. Monet kohtaavat esteitä, jotka johtuvat yritysten pienestä mittakaavasta, vakuuksien puutteesta ja rajoittavasta luotonantopolitiikasta. EU:n kilpailukykykompassissa korostetaankin tarvetta vähentää rahoitusrajoitteita innovoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi. Vaihtoehtoiset rahoitusmekanismit, kuten joukkorahoitus, hajautettu rahoitus ja vaikuttavuusinvestoinnit, voisivat tarjota uusia mahdollisuuksia myös eurooppalaisille mikroyrityksille. Samalla on selvitettävä, voisiko mikroyritysten julkinen sponsorointi olla myös tehokasta, esimerkiksi sallimalla enemmän tai parempaa inhimillisen pääoman muodostumista mikroyrityksissä, jotta ne voisivat innovoida ja kansainvälistää liiketoimintaansa.

Poliittisia näkökohtia:

• Laajennetaan mikroyrittäjien mahdollisuuksia saada riskipääomaa ja riskirahoitusta EU:n laajuisen investointikehyksen avulla.
• Sisällytetään mikroyritysten tarpeet ehdotettuun säästö- ja sijoitusunioniin sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineitä on saatavilla mikrotasolla.
• Edistetään talouslukutaitoa ja luottotukimekanismeja, jotta mikroyrittäjät voivat paremmin ja menestyksekkäämmin hyödyntää rahoituslähteitä.

2. Yrittäjyyden koulutus ja digitaaliset valmiudet

Euroopan komissio korostaa digitalisaation olevan keskeinen kilpailukyvyn edistäjä - ja sitä se onkin. Silti mikroyrittäjät kamppailevat usein digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton kanssa koulutuksen ja resurssien rajallisuuden vuoksi. Vaikka yrityskoulutusohjelmat parantavat talouslukutaitoa ja selviytymisastetta, ne on räätälöitävä paremmin digitaalisten taitojen ja niihin liittyvien markkinavaatimusten mukaan.

Poliittisia näkökohtia:

• Toteutetaan mikroyrittäjille suunnattuja kohdennettuja digitaalisia täydennyskoulutusohjelmia Union of Skills -aloitteen puitteissa.
• Tuetaan yliopistojen, digitaalisten alustojen ja mikroyritysten välisiä kumppanuuksia koulutuksen saatavuuden parantamiseksi.
• Hyödynnetään tekoälypohjaisia yritysneuvontapalveluita, jotta mikroyritysten omistajille voidaan tarjota reaaliaikaista oppimista ja päätöksenteon tukea.

3. Teknologian omaksuminen ja innovaatiokuilu

Mikroyritykset ovat kriittisiä toimijoita Euroopan innovaatioekosysteemissä, mutta ne kohtaavat esteitä kehittyneen teknologian, kuten tekoälyn, automaation ja sähköisen kaupankäynnin, käyttöönotossa. EU:n kilpailukykykompassin tavoitteena on kuroa umpeen innovaatiokuilu parantamalla digitaalista infrastruktuuria ja varmistamalla, että pienyritykset voivat integroida teknologiset edistysaskeleet.

Poliittisia näkökohtia:

• Perustetaan digitaalisen innovoinnin rahasto erityisesti mikroyrityksiä varten, jotta ne voivat ottaa käyttöön uusia teknologioita.
• Kehitetään EU:n laajuinen kehys tekoälyn ja pilvipalveluiden saatavuudelle mikroyrityksille ja sovitetaan se yhteen tulevan EU:n pilvi- ja tekoälyn kehittämislain kanssa.
• Edistetään ja kehitetään yhdessä avoimia, oikeudenmukaisia ja monikeskuksisesti hallinnoituja tietoinfrastruktuureja, jotta mikroyritykset voivat saada tarvitsemaansa digitaalista päätöksentekoa tukevaa tietoa ilman kohtuuttoman korkeita kustannuksia.
• Tarjotaan rahoituskannustimia digitaalisten järjestelmien käyttöönotolle ja sähköisen kaupankäynnin laajentamiselle maaseudulla ja heikossa asemassa olevilla alueilla.

4. Sukupuolten välinen dynamiikka mikroyrittäjyydessä

Naisten johtamat mikroyritykset ovat elintärkeitä talouskasvun kannalta, mutta ne kohtaavat edelleen taloudellisia ja järjestelmällisiä esteitä. EU:n kilpailukykysuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan sukupuolten välisiä eroja pääoman ja markkinamahdollisuuksien saatavuudessa. On kuitenkin myös joitakin myönteisiä merkkejä: Eurooppalainen riskipääomasijoitusfoorumi Female Foundry raportoi juuri, että vaikka vuonna 2024 naisten perustamiin startup-yrityksiin tehtyjen sijoitusten kehitys Euroopassa laski 12 prosenttia edellisvuodesta, se oli lähes samansuuntainen kuin riskisijoitusten kokonaismäärän lasku, joka oli 11 prosenttia. Huomattavaa on, että naisten perustamat deep tech -startupit näyttävät keräävän enemmän varoja kuin miehet (lähde: Techcrunch.com).

Poliittisia näkökohtia:

• Edistetään sukupuolinäkökulman huomioon ottavia rahoitusmekanismeja Euroopan investointipankin (EIP) pk-yrityksiä koskevan aloitteen puitteissa.
• Tuetaan rahoituslaitosten sukupuolinäkökulman huomioon ottavia toimintalinjoja, jotta varmistetaan oikeudenmukainen pääoman saanti.
• Kannustetaan naisjohtoisia mikroyrityksiä osallistumaan EU:n tukemiin kiihdyttämöohjelmiin.

5. Muutoskyvykkyys ja sopeutumisstrategiat

Viimeaikaiset taloudelliset häiriöt, kuten COVID-19-pandemia ja viimeaikainen geopoliittinen epävakaus, ovat osoittaneet sopeutumiskyvyn merkityksen mikroyrittäjille. Yritykset, jotka monipuolistavat tulovirtojaan ja ottavat käyttöön uutta teknologiaa, ovat yleensä joustavampia. Lisäksi vahvat sosiaaliset verkostot ja paikalliset tukijärjestelmät ovat avainasemassa yrittäjien selviytymisessä talouden laskusuhdanteissa. Kilpailukykykompassissa korostetaan joustavuutta Euroopan taloudellisen vahvuuden kulmakivenä.

Poliittisia näkökohtia:

• Vahvistetaan mikroyritysten kriiseihin vastaamista koskevia puitteita EU:n resilienssi- ja sopeutumisstrategian puitteissa.
• Edistetään monialaista yhteistyötä paikallisten toimitusketjujen ja yhteisön tukiverkostojen parantamiseksi.
• Kannustetaan joustavia liiketoimintamalleja, joissa yhdistyvät kestävyys ja digitaalinen sopeutumiskyky.
  

Euroopassa tarvitaan lisää mikroyrityksiä koskevaa empiiristä tutkimusta

Mikroyrittäjyyttä koskeva tutkimus on laajentunut kehittyvien talouksien yhteydessä, mutta Euroopassa ei ole riittävästi empiirisiä tutkimuksia, joissa käsiteltäisiin sen ainutlaatuisia markkinaolosuhteita. Kun otetaan huomioon EU:n kiireellinen tarve edistää tuottavuutta ja talouden uudistumista, tutkimuksessa olisi keskityttävä arvioimaan julkisen rahoituksen ja poliittisten välineiden vaikutusta mikroyritysten kasvuun, tunnistamaan eurooppalaisten mikroyrittäjien kannalta tehokkaimmat digitalisaatiopolut ja arvioimaan kestävyyteen perustuvia mikroyritysten liiketoimintamalleja EU:n vihreän politiikan mukaisesti.
Euroopan komission kilpailukykysuunnitelmassa kehotetaan vähentämään byrokratiaa, edistämään innovointia ja tukemaan pk-yrityksiä, myös mikroyrityksiä. Poliittisten päättäjien olisi sisällytettävä mikroyrityksiä koskevat kysymykset laajempaan EU:n teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan ja kehitettävä kilpailukyvyn koordinointiväline EU:n ja kansallisen tason tukiohjelmien virtaviivaistamiseksi. On myös tärkeää vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia rahoitus- ja innovaatiokuilujen kuromiseksi umpeen.

Miten mikroyrittäjyyden koko potentiaali saadaan käyttöön?

Mikroyrittäjyys on keskeinen osa Euroopan kilpailukykyä ja talouden kestokykyä. Sen täyden potentiaalin vapauttaminen edellyttää kuitenkin enemmän empiiristä tutkimusta, kohdennettua rahoitustukea ja digitalisaatioaloitteita, jotka ovat linjassa EU:n laajemman talousstrategian kanssa. Mikroyrittäjyyttä koskevassa tutkimuksessa on puututtava sekä tietämyksen että politiikan suunnittelun puutteisiin. Edistämällä tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja käytännön toimijoiden välillä voimme luoda mikroyrityksiä osallistavamman ja tukevamman yrittäjyysekosysteemin ja varmistaa, että mikroyrityksillä on keskeinen rooli Euroopan taloudellisen tulevaisuuden tukemisessa.

Lue lisää:
Mike Butcher: The decline in funding has hit male and female-led startups equally, but women out-raise men in DeepTech. TechCrunch. 4.3.2025
Juliette Portala: Zaharieva sets out plans for a European Innovation Act. Science Business® 19.12.2024.

Kirjoittaja: Robert van der Have, FT, mikroyrittäjyyden apulaisprofessori, Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulu ja Kerttu Saalasti Instituutti