Kuitenkin kun tarkastellaan sukupuolten välistä tasapainoa yrittäjyydessä, näyttää kehittämisen varaa olevan paljon. Uusimmassa Suomea koskevassa GEM -raportissa (Global Entrepreneurship Monitor) oli haastateltu 2000 suomalaista yrittäjyysteemoissa. Suomessa on 16. parhaat olosuhteet naisille verrokkimaihin verrattuna, mutta epäonnistumisen pelko estää yrittäjäksi ryhtymistä. Naiset myös kokivat, että heillä ei ole niin hyvät tiedot ja taidot kuin miesyrittäjillä.
Tilastot osoittavat, että Suomessa suurin osa yrittäjistä on miehiä, sillä vain kolmannes yrittäjistä on naisia. Työnantajayrittäjistä vain 20 % on naisia, kun taas yksityisyrittäjistä noin 40 % on naisia. Kasvuhakuisuuskaan ei ole niin yleistä naisilla kuin miehillä.
Reilu peli ei välttämättä synny itsestään millään elämän osa-alueella. Siksi tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta. Reilun pelin hyväksi kannattaa nähdä vaivaa poistamalla rakenteellisia esteitä ja tarkastelemalla asenteita. Yrittäjyysprofessori Ulla Hytti on sanonut tuoreessa MY Studio podcastissa, että jopa hänen nuoret opiskelijansa ajattelevat stereotyyppisesti yrittäjän olevan keski-ikäinen mies. Kun opiskelijat miettivät omia vaihtoehtojaan, harva nainen tulee valinneeksi yrittäjän uraa. Vaikka media nostaa esiin menestyviä naisyrittäjiä, voi olla, että esikuvia on kuitenkin liian vähän.
Erilaisuus on rikkautta kaikkialla. Eri-ikäiset ihmiset, eri sukupuolten edustajat ja erilaiset persoonat eri kulttuuritaustoista estävät sisäisen maailman ja klikkien syntymistä työpaikoille. Erilaiset näkemykset voivat parhaimmillaan saada aikaan konflikteja, jotka uudistavat, kyseenalaistavat vanhaa, ja rakentavat samalla kulttuuria, jossa syntyy uusia innovaatioita.
Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906. Vuonna 2022 lähes 50 % kansanedustajista ja 12 hallituksen 19 ministeristä oli naisia. Olisiko seuraava tehtävä olla yrittäjyyden mallimaa naisille ja miehille?
Oulun yliopistolla on Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama valtakunnallinen tehtävä mikroyrittäjyyden edistämisessä ja sitä toteutetaan yrittäjyystutkimuksella ja -koulutuksella. Kaikille avoimet koulutukset tukevat monipuolista yrittäjyysosaamista ja vahvistavat kilpailukykyä. Lisäksi kynnys perustaa yritys madaltuu ja käsitys yrittäjyydestä, sen edellytyksistä ja osaamistarpeista syvenee. Tavoitteena on jatkuvan oppimisen myötä vahvistaa yrittäjyysosaamista, rohkeutta yrittää ja valmiutta menestyä yrittäjänä.
Lisäksi jokaisen kannattaisi pohtia omalla kohdallaan kriittisesti sitä, antaako stereotyyppien ohjata omia päätöksiään vai toimiiko tasapuolisesti, pitäen huolen siitä, että kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti sukupuoleen, ikään ja muihin tekijöihin katsomatta.
Kirjoittajat:
Päivi Lohikoski, FT (tuotantotalous), koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Pauliina Björk, DI, FM, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus