Heti tähän alkuun on hyvä määritellä, mitä on hukka ja toisekseen, mitä on kiertotalous, joka usein sekoitetaan kierrättämiseen. Yleisimmin hukka ymmärretään toiminnassa ja tuotannossa syntyväksi jätteeksi tai ylimääräiseksi asiaksi, joka pyritään hävittämään tai nykyaikana mieluummin kierrättämään. Mutta hukkaa ovat myös kaikki turhaan tehdyt työvaiheet, ylimääräiset liikkeet, huonosti käytetty aika vaikkapa palavereissa, ylikoulutetun henkilön käyttäminen tehtävissä, joista selviäisi lyhyemmälläkin oppimäärällä, erilaisten luonnonvarojen ja energiamuotojen tuhlaaminen, koska on niin totuttu tekemään, puolityhjillä ajoneuvoilla kulkeminen ja kuljettaminen, koska naapurifirman kanssa ei ole hoksattu sopia yhteisestä tilauksesta ja niin edelleen. Keksit varmasti paljon lisää!
Kiertotalouden määrittelyyn on kehitetty 11 pilarin malli tai 11 R’n malli, koska sen kaikki sanat alkavat englanniksi R-kirjaimella (Lähde: Potting et al. 2017). Siirtymistä lineaarisesta talousmallista kiertotalouden mukaiseen toimintaan voikin siis tehdä kukin omalla tyylillään. Valitse pilareista yksi ja lähde sen avulla muokkaamaan liiketoimintaasi. Sen jälkeen voit valita useampia muitakin tapoja ja yhdistellä ideoita. Muutoksen on joka tapauksessa tapahduttava, jos aikoo pysyä tulevaisuudessakin toimintakuntoisena yrityksenä.
Miten tunnistaa hukkavirrat ja oman toiminnan nykytila? Tähän on KASVA-hankkeessa kehitetty yritysten ja yrityskehitysyhtiöiden toiveesta erilaisia työkaluja. Lähdetään liikkeelle määrittelemällä oma kiertotalousvisio. Mitä teen jo nyt oikein ja mihin olen pyrkimässä?
Jos liiketoimintasi ydin on valmistaa jotain, niin seuraava vaihe on tunnistaa tuotantosi hukkavirrat. Mutta sinunkaan, jonka työ on lähinnä päätteen äärellä tai asiakastapaamisissa istumista, ei kannata ajatella, etteikö tämä koskettaisi myös sinua. Ei. Kaikesta toiminnasta syntyy jotain hukkaa ja sen voi hahmottaa käyttämällä Lean-ajatteluun perustuvaa työkalua.
Kun hukkalähteet on löydetty, on aika tehdä muutoksia tai laittaa hukat eteenpäin. Tämä tapahtuu esimerkiksi tarjoamalla hukkavirtoja toisten käyttöön ja ostettavaksi digitaalisilla markkinapaikoilla. Näitä löytyy Suomesta useita. Motiva Oy:n ylläpitämä materiaalitori.fi-palvelu on näistä tunnetuin ja myös suositelluin.
Suurinta kiertotaloutta on saada jätteeksi luokitellusta asiasta korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka edelleen ovat uudelleen kierrätettäviä. Hyvänä esimerkkinä toiminee 3D-tulostuksessa käytettävät filamentit, joissa fossiilinen muovi on kyetty korvaamaan sahateollisuuden sivuvirralla tai muulla luonnontuotteella. Ne ovat uudelleen kierrätettävissä useaan kertaan ennen kuin tulostusmateriaaliin tarvitsee lisätä jotain. Ja ennen filamenttiin päätymistä, tästä luonnontuotteesta on jo otettu erilleen kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarvitsemia arvoaineita kuten tanniineja.
Oman toiminnan hukka- ja jätelähteiden tunnistaminen on työ, joka on tehtävä yrityksen sisällä, siellä omalla työpöydällä. Tähän ei ole valmiita, standardoituja vastauksia kenelläkään ulkopuolisella. Mutta yrityskehittäjät voivat olla tukemassa ja auttaa muun muassa kyselemällä oikeita kysymyksiä, etsimällä samankaltaisia toimijoita ja toimimalla yhdistävänä tekijänä. Ennen kaikkea yrityskehittäjä voi auttaa kiertotalouden mukaisen liiketoimintamallin luomisessa. Arvasit oikein: siihenkin löytyy jo työkalu!
KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanke on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke, jonka päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sen päätoteuttaja on Oulun yliopisto. Muita toteuttajia ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Limingan kunta, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja Utajärven Yrityspuisto Oy, joista kukin vetää omaa osahankettaan.
Kirjoittaja:
Hanna Tölli, FT, KASVA-hankkeen bio- ja kiertotalous-työpaketin vetäjä, TKI-koordinaattori, Centria-ammattikorkeakoulu Oy
Kuva: Emilia Nygård
Viite: Potting, J., Hekkert, M. P., Worrell, E., & Hanemaaijer, A. (2017). Circular economy: measuring innovation in the product chain. Planbureau voor de Leefomgeving, (2544)
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus