Kaivoksen elinkaari koostuu malminetsintävaiheesta, kaivoksen rakentamisvaiheesta, kaivoksen tuotantovaiheesta ja sulkemisesta sekä kaivosalueen jälkihoitovaiheesta. Sulkemisprosessin tavoitteena on saattaa kaivosalue kaivostoimintaa edeltäneeseen tilaan ja ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitattomaan kuntoon. Samalla huomioidaan mahdollinen kaivoksen myöhempi hyödyntäminen tai alueen jatkokäyttö. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kaivosyhtiön vastuu alueen ja ympäristön fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta turvallisuudesta ei pääty kaivoksen sulkemiseen, vaan ympäristön tilaa on tarkkailtava ja tarvittaviin puhdistustoimiin ryhdyttävä myös sulkemisen jälkeen.
Kaivostoimintaan ja alueen kunnallisinfrastruktuuriin on investoitu merkittäviä summia Toimiva, riittävän tehokas kunnallisinfrastruktuuri voi toimia erinomaisena mahdollisuutena muille teollisuuden ja tuotannon aloille. Erityisesti panostukset sähkön siirtoverkkoihin ovat kaivoksilla olleet isoja.
Kaivosympäristöjen uusiokäytön ei tarvitse olla vain yhden teeman ympärillä tapahtuvaa, vaan voi olla hyvinkin kokonaisvaltaista ja monipuolista. Tästä hyvänä esimerkkinä on Pyhäjärven Callio - Mine for Business, missä Pyhäjärven kaupungin omistama yhtiö Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy kehittää Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöä kokonaisvaltaisesti. Mukana on niin energiavarastointia, uusiutuvaa energiaa, kiertotaloutta, pelastuskoulutusta, 5G:n mahdollistamaa teknologiatestausta sekä myös tieteellistä uusiokäyttöä. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti koordinoi Pyhäsalmen kaivoksen tieteellistä uusiokäyttöä.
Kaivosten uusiokäyttö on erityisen tärkeää esimerkiksi energiaratkaisujen ja kiertotalouden arvoketjujen kannalta. Näitä ovat mm. aurinkovoima, energiavarastot ja kaivannaisjätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen.
Suomessa kaivoksiin on rakennettu mm. museo ja ravintola, mutta Pyhäjärven Callio on tällä hetkellä ainoa oikea toimija Suomessa kaivosten uusiokäytössä, joka suunnittelee kokonaisvaltaisesti kaivosten uusiokäyttöä useissa eri liiketoimintasegmenteissä. Pyhäjärvellä toteutetaan Callion yritysalueelle Suomen merkittävintä säätöresurssia 75MW kokoluokan pumppuvoimalaa, 30 hehtaarin alueelle aurinkoenergiapuistoa, maailman laajuista teknologian testikeskusta, työturvallisuuden koulutuskeskusta sekä kiertotalouden tulevaisuuden innovaatioita.
Oulussa järjestetyssä kansainvälisessä kaivosten uusiokäytön temaattisessa työpajassa esillä olleet uusiokäyttöesimerkit kattoivat vain osan uusiokäytön kokonaiskirjosta. Virosta tapausesimerkkinä oli Ida-Virumaalla sijaitseva Estonian Industrial Symbiosis Agropark, (EISAP), mikä keskittyy vanhan öljyliuskelouhinta-alueen uusiokäyttöön teollisuus- ja maatalouspuistona. Kaivosympäristöjen matkailupotentiaaliin tutustutiin Puolassa sijaitseva Wieliczkan suolakaivoksen kautta. Kyseinen kaivos on myös ensimmäisiä kaivosympäristöjä UNCESON maailmankulttuuriperintölistalla.
Sveitsissä sijaitseva Hagerbach Test-Gallery edustaa taas kaivosympäristön hyödyntämistä tutkimus- ja kehityskäytössä sekä myös tapahtumapaikkana. Koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksiin tutustuttiin taas Saksassa sijaitsevan Reiche Zeche opetuskaivoksen kautta, ja maanalaisen fysiikan laboratoriomahdollisuuksia esiteltiin Englannissa sijaitsevan Boulbyn maanalaisen laboratorion avulla. Vaikka nyt esillä olleet esimerkit olivatkin pääosin Euroopasta, löytyy kaivosympäristöjen uusiokäytöstä esimerkkejä myös muulta. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on useita maanalaisen fysiikan laboratorioita. Siellä on myös pilotoitu erityyppisiä maanalaisen ruuantuotantoon liittyviä kokonaisuuksia, kuten mansikan kasvatusta.
Kaivostoiminnan päättyminen on aina iso rakenteellinen muutos, mikä vaikuttaa myös isännöivän kunnan sosioekonomiseen tilanteeseen. Mitä suurempi kaivoksen prosentuaalinen osuus alueen työpaikoista ja verovaikutuksesta, sitä suurempia ovat myös toiminnan päättymiseen liittyvät vaikutukset.
Suomessa kaivokset sijaitsevat pääosin maaseutuvaltaisilla, harvaan asutuilla alueilla. Valtio-omisteisen Outokummun aikana on perustettu ja suljettu monia kaivoksia sekä niiden kyliä. Kylät ovat eläneet ja kuolleet kaivoksen kanssa. Kaivoskylien osalta kannattaa nostaa esiin mm. Lampinsaaren kylä Vihannissa, missä kaivoskylä on lähtenyt uuteen nousuun asukkaidensa panostuksella. Toinen hyvä esimerkki on Ruotasen kylä Pyhäsalmen kaivoksen kupeessa, missä kyläyhdistys on toiminnallaan pyrkinyt elävöittämään kylää mm. kylätalon, ulkoilu- ja historiareittien avulla.
Pyhäjärven Callion tavoitteena on luoda työpaikkoja oman toimintansa projekteissa ja palveluliiketoiminnassa. Esimerkiksi Callion kuljettajapalvelut Sandvikin ja Normetin teknologiatestauksissa työllistää entisiä kaivosmiehiä, jotka tuntevat paikalliset kaivosolosuhteet hyvin ja osaavat tehdä paljon muutakin kuin vain ajaa työkoneita.
Kaivoksen uusiokäytön suunnitteluun liittyy edelleenkin haasteita. Uuusiokäyttöä pitää alkaa suunnittelemaan vuosia, jopa vuosikymmen ennen varsinaista kaivoksen sulkemista. Vaikka sulkemissuunnittelu kulkee ja päivittyy koko kaivoksen elinkaaren mukana, niin nykyinen kaivoslaki ei Suomessa ota uusiokäyttöä huomioon millään tapaa. Itse asiassa kaivoslaki määrittää, että kaivospiirillä ei saa olla muuta kuin kaivos- tai kaivostoimintaan liittyvää toimintaa. Kuitenkin kaivoksen sulkemistoimien ja uusiokäyttötoimien varhaisella mukaan ottamisella voidaan mahdollistaa sujuva siirtymä kaivoksesta uusiokäyttötoimintaympäristöksi. Tällöin myös sulkemistoiminnoilla voidaan jopa edesauttaa uusiokäytön toteutumista.
Kirjoittajat:
Jari Joutsenvaara, tutkimuskoordinaattori / Callio Lab / Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Sakari Nokela, kehitysjohtaja / Pyhäjärven Callio
Kuva: Pyhäjärven Callio
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus