Alan tutkimuskirjallisuudesta on ollut kiinnostavaa selvittää mm. sitä, millaisia malleja se tarjoaa kasvun johtamisen tueksi. Mitä erityispiirteitä kasvun johtamiseen liittyy erilaisissa konteksteissa? Mitä kasvavassa yrityksessä tapahtuu ja kuinka toimivan johdon prioriteetit muuttuvat yrityksen kasvaessa? Entä mihin toimivan johdon tulisi kiinnittää huomiota kasvavassa yrityksessä?
Yritysten kasvun johtamisessa kontekstilla on todellakin väliä. Kontekstin huomioiva tutkimus avaa uusia näkökulmia kasvun johtamista käsittelevään liikkeenjohdon tutkimuskirjallisuuteen ja käytännön toimijoille. Yritykset kasvavat mm. eri maissa ja kulttuurillisissa konteksteissa, kasvukeskuksissa ja harvaan asutuilla alueilla, teknologia- ja palvelusektorilla sekä näiden eri yhdistelmissä, sekä lukuisilla eri toimialoilla.
Konteksti vaikuttaa yrityksen kasvun johtamisen erityispiirteisiin. Myös yrittäjän ominaisuuksilla on merkitystä.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa olemme tutkineet kasvun johtamisen prosessia ja erityispiirteitä useissa eri konteksteissa. Aloitimme viitisentoista vuotta sitten avaamalla tapaustutkimusten avulla teknologiayritysten johdon kokemuksia kasvun johtamisesta Suomessa, Thaimaassa, Taiwanissa, ja Yhdysvalloissa. Taustalla oli laaja katsaus yritysten kasvuvaiheita luotaavaan kirjallisuuteen, jonka tuloksia vertasimme liikkeenjohdon käytännön kokemuksiin.
Oli mielenkiintoista oppia uutta kulttuurin ja toimintaympäristön vaikutuksesta kasvun johtamiseen. Tuolloin Suomen osaamisorientoituneessa toimintaympäristössä yritysjohto antoi painoarvoa tuotteistamiselle samaan aikaan, kun Thaimassa ja Taiwanissa painotettiin verkostoja ja Yhdysvalloissa kaupallistamista.
Piakkoin tämän jälkeen tarkensimme myös palveluyritysten näkökulmaa tutkimalla kasvun johtamisen prioriteetteja digitaalisia terveyspalveluja tuottavissa startup-yrityksissä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Näistä lähtökohdista olemme vuosien saatossa laajentaneet kasvun johtamisen tutkimusta lukuisiin erilaisiin konteksteihin laajassa kansainvälisessä yhteistyöverkostossa.
Paraikaa työpöydälläni on Pohjoismaat kattava Z-sukupolven digitaalisten starupyritysten kasvun prioriteetteihin keskittyvä tutkimus, johon on kuulunut viime vuoden puolella toteuttamani neljä tutkimusvierailua Islantiin, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin. Näiden vierailujen, ja Suomen haastattelujen tuloksena kootaan ja analysoidaan 40 haastattelua kattava Pohjoismainen aineisto.
Alustavien havaintojen perusteella kasvu näyttäytyy näille nuorille yrittäjille mahdollisuutena toteuttaa heille tärkeitä unelmia, jotka yllättävän usein liittyivät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, siis aikamme suuriin haasteisiin aina ilmastonmuutoksesta tasa-arvokysymyksiin. Pohjoismaat pärjäävät erinomaisesti monilla YK:n kestävän kehityksen mittareilla. Näyttäisi siltä, että näissä maissa kasvaneet nuoret yrittäjät haluavat olla yrittäjyyden ja kasvun kautta toteuttamassa näitä tärkeitä tavoitteita. Onkin yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää tarjota heille onnistumisen edellytykset.
Juuri nyt tutkin myös pakolaistaustaisten yrittäjien kasvun johtamista heidän uusissa kotimaissaan.
Viime aikoina olemme tuottaneet myös useita yritysten kasvua luotaavia kysely- ja datapohjaisia tutkimuskokonaisuuksia kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Näistä esimerkkinä osallistuminen kansainvälistä yrittäjyysilmastoa luotaavaan Global Entrepreneurship Monitor -tutkimukseen. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tilannekuvaa päättäjille. On tärkeää, että yritysten kasvun edistämiseen tähtäävät yhteiskunnalliset ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon. On myös tärkeä tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoinen tilannekuva päätöksenteon tueksi. On olennaista tietää missä meillä mennään verrokkimaihimme nähden.
Olen ollut vuodesta 2022 jäsenenä Yrittäjyyden neuvottelukunnassa, joka on Suomen hallituksen asettama ylihallituskautinen neuvoa antava elin Suomen yrittäjyysstrategiaan liittyvissä linjauksissa. Yrittäjyys ja yritysten kannattava kasvu muodostavat hyvinvointimme kivijalan. Suomen yrittäjyysstrategian valmistelussa on uuden kasvun kannalta olennaisina tavoitteina tunnistettu mm., että
Yrittäjyysstrategiassa on nostettu esille myös ratkaisuja, kuten
Tutkimusten valossa haasteina on mm. se, että Suomessa yritysten perustamistiheys jää merkittävästi verrokkimaista. Saamme lukea lehdistä, että suomalaisten startup-yritysten määrä on laskenut. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan epäonnistumisen pelko on kasvanut. Noin puolella Suomen työikäisestä aikuisväestöstä epäonnistumisen pelko estää yrityksen perustamisen. Miehistä 40%lla, naisista 60%lla. Tässä on siis myös sukupuolten välinen kuilu.
Toinen haaste on työnantajamikroyritysten määrän lasku. Työnantajamikroyritysten kappalemäärä samoin kuin mikroyritysten työntekijämäärä ovat laskeneet jo vuosikymmenen ajan. Vain viidennes mikroyrityksistä työllistää yrittäjän lisäksi työntekijöitä.
Kolmanneksi Suomen talouden menestys riippuu viennistä. Suomalaisten mikroyritysten vienti on Euroopan pienten kehittyneiden talouksien alhaisimpia väkilukuun suhteutettuna.
Myös positiivisia kehityskulkuja on nähtävissä. Yksinyrittäjien määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla: Osaamisen hankkiminen toiselta yrittäjältä on huomattavasti joustavampaa ja usein mikroyritykselle kannattavampaa. Myös kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla: Matala aloituskynnys sekä tuki laskutukseen ja byrokratian hoitamiseen mahdollistavat nopeat kokeilut oikealla rahalla ja oikeiden asiakkaiden kanssa - myös akateemisille yrittäjille.
Kasvun johtamiseen keskittyvä tutkimus ja sen tuottamat tunnetut käytännön sovellukset on merkittävissä määrin tuotettu länsimaissa ja ymmärrettävistä syistä niissäkin tutkijoiden intressi on kohdistunut sinne missä kasvua tapahtuu, esimerkiksi Kaliforniassa sijaitsevaan Piilaaksoon tai muihin kasvukeskuksiin. Kehittyvien talouksien ja myös Pohjoismaiden erityispiirteiden tarkastelu on jäänyt ohueksi. Haasteeksi on osoittautunut se, että kasvun johtamista tukemaan tarkoitetut sovellukset eivät toimi toivotulla tavalla, kun ne tuodaan toiseen liiketoimintaympäristöön ja -kulttuuriin. Tutkimusten perusteella on selvää, että esimerkiksi Piilaaksossa kerättyyn aineistoon perustuva kasvuvaihemalli onnistuu tuottamaan lisäarvoa Suomalaiseen kontekstiin vain tiettyyn rajaan asti. Mikäli kontekstin erityispiirteet pyritään häivyttämään, jää lopputulos yleiselle tasolle, käytännön hyödyn kannalta etäisiksi universaalimalleiksi.
Kasvun johtamista koskevan kontekstiymmärryksen lisääminen mahdollistaa kestävän kasvun rakentamisen erilaisissa konteksteissa. Kontekstin huomioiva tutkimus ottaa nykyistä paremmin huomioon mm. yrittäjän, yrityksen ja yritysten erilaisten toimintaympäristöjen erityispiirteet. Sen tuottaminen vaatii jonkin verran rohkeutta ja uteliaisuutta, vahvaa kansainvälistä verkostoitumista ja usein jalkatyötä mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden laajentaa ymmärrystämme kasvun johtamisesta tällä monimuotoisella ja kontekstirikkaalla Telluksella.
Panostamalla kontekstiälykkääseen kasvun tutkimukseen voimme rakentaa tietoperustaa, joka mahdollistaa jatkossa nykyistä monimuotoisemman, yhdenvertaisemman ja osallistavamman kasvun niin Piilaaksossa kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
Tämä teksti pohjautuu professori Matti Muhoksen uusien professoreiden juhlaluentoon Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella 10.4.2024.
Kirjoittaja:
Matti Muhos, TkT (tuotantotalous), Oulun yliopiston kasvun johtamisen, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus