Kuntien huoltovarmuutta kehittämässä – yrityksillä tärkeä rooli varautumisessa

Kuntien ja yritysten varautuminen kriiseihin ja häiriötilanteisiin on entistä tärkeämpää muuttuvassa maailmassa. NOHEVA-hankkeessa haastateltiin kymmentä Pohjois-Pohjanmaan kuntaa huoltovarmuus-teemasta, minkä perusteella valittiin helmikuun työpajojen aiheet. Työpajasarja tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden syventää ymmärrystä huoltovarmuudesta ja kehittää konkreettisia toimintamalleja kuntien ja yritysten yhteistyölle. Tässä blogikirjoituksessa kokoamme yhteen työpajasarjan keskeiset oivallukset ja suositukset.
aurinkopaneeli auringonlaskun aikaan

Työpajasarja koostui kahdesta erillisestä tilaisuudesta, joissa käsiteltiin huoltovarmuutta eri näkökulmista: kuntien yhteistyötä ja yritysten roolia osana kriisivalmiutta. Työpajat toteutettiin interaktiivisesti Howspace-alustalla, mikä mahdollisti osallistujien anonyymin osallistumisen ja avoimen keskustelun. Osallistujina oli kuntatoimijoita ja kuntien kehitysyhtiöiden edustajia, jotka toivat keskusteluun monipuolista asiantuntemusta ja käytännön kokemuksia.

Kuntien yhteistyö huoltovarmuuden vahvistajana

Ensimmäisessä työpajassa (10.2.2025) keskityttiin kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta avasi aihetta webinaariosuudessa, ja keskustelut syventyivät erityisesti seuraaviin teemoihin:

  • Äkillinen ja laaja-alainen energiakriisi – Tarve hajautettuun energiantuotantoon ja varavoiman rakentamiseen korostui. Erityisesti nousivat esiin polttoainevarastojen ylläpito ja sote-kiinteistöjen vastuukysymykset.
  • Laajamittainen tietojärjestelmähäiriö – Kyberturvallisuuden vahvistaminen ja toimintatapojen suunnittelu digitaalisten järjestelmien häiriötilanteisiin nähtiin kriittisenä.
  • Pitkittynyt väestön ikääntyminen ja työvoimapula – Työvoiman saatavuuden parantamiseksi esitettiin muun muassa opiskelijoiden sitouttamista alueelle ja asuntotarjonnan kehittämistä.

Kuntien yhteistyössä nähtiin selkeitä vahvuuksia, kuten maakunnalliset valmiusharjoitukset ja valmiusfoorumit. Haasteiksi nousivat kuitenkin erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja tiedonkulun varmistaminen kriisitilanteissa. Yhteistyön kehittämiseksi ehdotettiin säännöllisiä tapaamisia, tiedonvaihdon tehostamista ja kunta-alojen avainhenkilöiden verkoston vahvistamista.

Yritykset osana alueen huoltovarmuutta

Toinen työpaja (17.2.2025) keskittyi yritysten rooliin kriisivalmiuden vahvistamisessa. Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Roope Siirtola korosti alustuksessaan yritysten merkitystä kriittisten toimintojen turvaamisessa. Keskusteluissa nousivat esiin seuraavat teemat:

  • Yritysten kriisivalmiuden kehittäminen – Yrityksiltä toivottiin selkeitä varautumissuunnitelmia ja yhteistyötä kuntien kanssa. Erityisesti maatilojen ja elintarviketuotannon varautuminen nähtiin vahvana.
  • Tärkeät toimialat kriisivalmiuden kannalta – Energia-, vesi-, ruoka- ja terveydenhuolto nousivat kriittisiksi toimialoiksi, joiden toimintavarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.
  • Pitkäkestoiset häiriöt – Pitkä sähkökatkos nähtiin suurimpana riskinä, sillä se vaikuttaisi suoraan elintarviketuotantoon, terveydenhuoltoon ja matkailuun.
  • Yhteistyön esteet ja ratkaisut – Luottamuksen ja viestinnän puute koettiin esteiksi yhteistyölle. Ratkaisuksi ehdotettiin säännöllisiä tapaamisia, suoria yhteydenottoja yrityksiin ja toimialakohtaisia kehittämishankkeita.

Keskeiset opit ja suositukset

NOHEVA-hankkeen työpajasarja tarjosi arvokasta tietoa kuntien huoltovarmuudesta ja yritysten roolista kriisivalmiuden turvaamisessa. Työpajojen tulokset antavat hyvän pohjan konkreettisille kehitystoimenpiteille, ja kuntien ja yritysten yhteistyötä on mahdollista vahvistaa jatkossa entisestään.

Työpajasarjassa käydyt keskustelut toivat esiin seuraavia kehityskohteita ja ratkaisuehdotuksia:

Kuntien yhteistyöverkostot käyttöön – Maakunnalliset valmiusfoorumit ja teknisten johtajien verkostot tarjoavat hyviä työkaluja tiedonvaihdon ja yhteistyön kehittämiseen.

Yritykset osaksi varautumistyötä – Kunnat voivat parantaa kriisivalmiutta ottamalla yritykset paremmin mukaan varautumissuunnitelmien laadintaan ja harjoituksiin.

Säännöllinen vuoropuhelu – Jatkuva tiedonkulku ja säännölliset tapaamiset kuntien ja yritysten välillä vahvistavat yhteistyötä ja lisäävät luottamusta.

Toimialakohtaiset varautumissuunnitelmat – Erityisesti energia-, ruoka-, vesi- ja terveydenhuollon toimialoilla tarvitaan konkreettisia toimintamalleja häiriötilanteiden varalle.

NOHEVA – Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja yhteistyökumppaneina ovat Nivalan Teollisuuskylä Oy, Nivalan kaupunki, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU sekä alueen yrityksiä. Lisäksi rahoittajana on Kerttu Saalasti säätiö.

Kirjoittaja: Laura Veikkola, KM, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE