Laajan yhteistyön yrittäjyyskasvatuksella yrittäjyys nousuun

Yrittäjyys on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi työllistymisen muoto. Sen arvo tulee Korona-pandemian jälkeisen nousun rakentumisessa entisestään korostumaan sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
tyttö istuu sängyllä ja kirjoittaa tietokoneella

Tulevassa työelämässä tarvittavia yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa yrittäjyyskasvatuksella.



Yrittäjyydessä tarvittavien taitojen ja valmiuksien kartuttamisen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yrittäjyydestä sekä edistää yrittäjyysasenteita ja yrittäjyyden arvostusta. Yrittäjyyskasvatus tukeekin yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja kulttuurin rakentumista, mikä vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikka yrittäjyysasenteet kehittyvät nopeasti myönteiseen suuntaan erityisesti nuorten keskuudessa, on yritysten perustamisaktiivisuus Suomessa edelleen naapurimaita alhaisemmalla tasolla.



Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa yrittäjyyskasvatuksen yhteisen määritelmän puuttuminen. Yrittäjyyskasvatus saatetaan tulkita liian kapeasti eikä sitä osata jäsentää merkittävänä osana koko tulevaisuuden osaamisperustan rakentumista. Kaikista ei tarvitsekaan tulla yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatuksen myötä karttuneista taidoista sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin omaksumisesta on kuitenkin hyötyä sekä yrittäjänä että toisen palveluksessa toimiessa. Samalla yrittäjyyskasvatus rohkaisee yrittäjyydestä kiinnostuneita yrittäjyysopintojen ja yrittäjyyden pariin.



Tavoitteidensa saavuttamiseksi yrittäjyyskasvatuksen toteutusmuotoja tulee entisestään rikastuttaa ja tukea tutkimuksen, koulutuksen kehittämisen ja rohkeiden kokeilujen avulla. Yrittämään oppii yrittämällä – jokaisella tulisi koulupolkunsa varrella olla mahdollisuus tällaiseen käytännön tekemiseen. Toteutustavat vaikuttavat myös siihen, miten yrittäjyys ja yrittäjämäisyys näyttäytyvät oppijalle. Laaja-alainen yrittäjyyskasvatus varmistaa riittävän monipuolisen kuvan muodostumisen erilaisista yrittäjyyden muodoista ja poluista yrittäjyyteen.



Oppilaitoksissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus tarvitsee tuekseen laaja-alaista verkostoa. Yrittäjyyskasvatuksen tulisikin toteutua eri kouluasteiden, yritysten ja elinkeinoelämän toimijoiden sekä yrittäjyyskasvattajien ja hallinnonalojen saumattomana yhteistyönä.



Pohjois-Pohjanmaan alueella on käynnistynyt maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategian uudistaminen, jossa yrittäjyyskasvatuksen yhteiset ja kouluastekohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet päivitetään. Strategiatyö tehdään seututiimeissä, joita alueella muodostetaan parhaillaan. Kutsumme kaikki mukaan yhteiseen keskusteluun uudistuvan yrittäjyyskasvatuksen konkreettisista sisällöistä ja käytännön toteuttamistavoista. Näin yrittäjyysosaaminen ja yrittäjyys saadaan yhdessä uuteen nousuun.

Kirjoittajat:



Kyllikki Taipale-Erävala

Anneli Manninen

Leena Eskola

Jouni Hintikka



Kirjoittajat toimivat yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen tutkijoina Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREssä.

Kuva: Pexels, Andrew Neel

Tämä teksti on ensimmäisen kerran julkaistu sanomalehti Kalevan mielipidepalstalla Yrittäjän päivänä 5.9.2021.