Olen tutkinut pitkään luonnonvarakiistoja, luonnonvarojen hallinntaa ja luonnon monimuotoisuutta, joten AGEMERA-hanke on luonteva lisä jatkumoon. Alkuperäiskansat kiinnostavat myös minua, siksi on hienoa, että Pohjois-Suomen ja Lapin aluekehitykseen kuuluvat myös saamelaisteemat. Oulun kaupunki ja Oulun yliopiston ovat minulle ennestään tuttuja, koska valmistuin aikanaan Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Odotan tältä työltä tutkimuksen tekemistä Rex -tutkijayhteisössä sekä yhteistyöskentelyä Agameran-teemoista myös Lapin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkijan työhöni kuuluu mielestäni omaperäisyys ja uusien ideoiden kehittäminen tutkimusaiheesta. Tämän lisäksi saan nauttia tutkijantyön arjesta eli perehtyä syvällisesti tutkimusteemaan, tehdä analyysia kiinnostavasta aineistosta, kirjoittaa artikkeleita ja käydä seminaareissa sekä suorittaa henkilöhaastatteluja Pohjois-Suomessa.
Minulla on jo pitkä tutkijaura takanani. Olen väitellyt Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella Pohjois-Tansanian maahallinnan kiistoista. Viime vuosina olen tehnyt yhteiskuntamaantieteellistä hanketutkimusta eri yliopistoilla ja tutkimusinstituuteissa Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa sekä myös Tapaus-tutkijaosuuskunnan kautta.
Varsinais-Suomessa vuosina 2012–2015 tarkastelin luonnonvarojen hallinnan teemoihin liittyen Suomen petopolitiikan institutionaalisia ja sosioekologisia olosuhteita. Tutkimuksessa etsittiin keinoja suden elinolojen, suojelun ja yhteiskunnan tarpeiden turvaamiseksi. Tällöin tutkin etnografisen kenttätutkimuksen avulla Varsinais-Suomen maaseudulla asuvien ihmisten kokemaa susipelkoa tunnekokemusten ja elinpiirissä muuntuneiden spatiaalisten käytäntöjen kautta.
Luonnon monimuotoisuus on nousi esille Helsingin Korkeasaaren eläintarhatutkimuksessa vuosina 2016 ja 20223, jolloin tarkastelin eläintarhan globaaleja eläinlajien biodiversiteettisuojelutoimia. Halusin etsiä vastausta kysymykseen siitä, vaikuttaako eläintarhavierailu kävijöiden luonnonsuojelutietouteen ja -toimintaan eläintarhakäyntien aikana.
Paikkaan kiinnittymisen teeman koen nykyaikana erittäin tärkeäksi nykymaailmassa, missä ihminen etsii identiteettiään ja paikkaansa diginomaadisessa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa. Paikkaan kiinnittyminen oli osa Jyväskylän kahteen lähiöön sijoittuvaa tutkimusta vuosina 2020-2021, jolloin tutkin paikkaan kiinnittymistä yksilön kokemien paikkakokemusten avulla. Etsin myös vastausta siihen, mikä merkitys paikkaan kiinnittymisellä on lähiön asukkaalle ja miten paikkaan kiinnittyminen muovautuu asukkaiden yhteisöllisyyden ja sosiaalistilallisten toimintojen kautta merkitykselliseksi.
Tulen tarkastelemaan ja analysoimaan verkkokyselyiden ja henkilöhaastatteluiden avulla syvällisemmin Pohjois-Suomalaisten paikallisten ihmisten luontoarvoja sekä paikkaan kiinnittymisen merkityksellisyyttä suhteessa malminetsinnän sosiaaliseen hyväksyntään sosiaalis-taloudellisen ja kestävän kestävyyden näkökulmasta.
Työtehtäväni antaa minulle mahdollisuuden perehtyä laajemminkin Pohjois-Suomen paikkakuntiin ja luontoon sekä luonnonvarojen hallinnan problematiikkaan. Olen myös todella innostunut tekemään Kerttu Saalasti Instituutin Alueellinen erinomaisuus (Regional Excellence, REx) tutkimusryhmän tutkijoiden kanssa tutkimusta ajankohtaisista aiheista sekä keskittyä tutkimaan Pohjois-Suomessa paikallisesti ajankohtaista tutkimusteemaa eli kaivosten sosiaalista hyväksyntää kuntien mailla.
Kirjoittaja:
Sanna Ojalammi, FT, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Alueellisen erinomaisuuden (Rex) tutkimusryhmä
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus