Luottamus on mielenkiintoinen ilmiö. Se on tavallaan epävarmuudentunteen vastakohta. Luottamus poistaa stressiä ja luo hyvinvointia. Työpaikoilla se vähentää sopimisen tarvetta ja epävarmuutta. Työyhteisössä luottamus parantaa tiedonkulkua ihmisten välillä, lisää sitoutuneisuutta ja innovaatiokyvykkyyttä.
Luottamus tarkoittaa ihmisen kykyä ja halua asettua alttiiksi eri tilanteissa ja erilaisissa ihmissuhteissa ja rooleissa. Siksi luottaminen sisältää aina myös jonkinasteisen riskin. Ihmisten luottavaisuusasteessa on suuria eroja, jotka juontavat juurensa ihan lapsuuteen saakka. Taipumus luottaa syntyy jo lapsena, mutta se muovautuu elämänkokemusten mukana. Osa ihmisistä on erittäin luottavaisia ja uskaltavat heittäytyä liiankin helposti uusiin tilanteisiin. Tällöin joutuu ajoittain kaatumaan rähmälleen aliarvioidessaan riskit ja yliarvioidessaan vastapuolen luotettavuutta.
Luotettavuutta arvioidaan joko hyväntahtoisuuden, integriteetin tai osaamisen näkökulmista, joskus kaikista näistä. Skeptikko ja varautuja säästyy monelta mahalaskulta elämässä, mutta toisaalta saattaa menettää kullanarvoisia tilaisuuksia varovaisuutensa takia. Mistä tietää mihin voi ja kannattaa luottaa? Ja kuinka paljon? Luottamuksen lajit tunnistamalla voi luottamusta rakentaa palan kerrallaan ja tiedostaa missä riskit piilevät.
Työssä tai muussa osaamisperustaisessa yhteistyössä tarvitaan kaikkia kolmea luottamuksen osa-aluetta. Hyvä tahto ja tunne eivät riitä, kun pitäisi luoda jotain uutta tai ratkoa kompleksisia tilanteita. Silloin tarvitaan osaamista ja luottamusta vahvaan tietotaitoon. Tällaisen luottamuksen voi saavuttaa tietyllä koulutuksella sekä kokemuksen ja koulutuksen yhdistelmällä. Toisaalta vahva osaaja ei välttämättä herätä luottamusta yhteisössä, jos hyväntahtoisuus ja kyky luoda tiimihenkeä puuttuu.
Kolmas luottamuksen laji on yhteisesti tunnustettuihin arvoihin ja normeihin nojautuva integriteetti eli ihmisen taipumus käyttäytyä johdonmukaisesti, ennustettavasti ja reilusti muita kohtaan. Oman edun ajaminen, tiedon pimittäminen, valehtelu ja selän takana puhuminen nakertavat luottamuksen tehokkaasti ja tuhoten samalla myös hyväntahtoisuuden. Niinpä erilaiset risteyskohdat, valintatilanteet ja päätökset ovat kriittisiä paikkoja integriteetin näkökulmasta. Valinnat ja päätökset on hyvä tehdä harkiten ja kaikki osapuolet huomioon ottaen. Eettinen johtaminen ja eettinen viestintä tarkoittavat mukaan ottamista ja sisältävät kaikkien yhteisön jäsenten kuuntelemista.
Luottamus rakentuu onnistuneen viestinnän seurauksena ja niinpä luottamus elää ja hengittää aina ihmisten muodostamissa verkostoissa. Verkostoissa, joissa vuorovaikutus perustuu luottamukselle, ideoidaan, opitaan, luodaan uutta tietoa ja ratkotaan ongelmia yhdessä menestyksekkäästi.
Niinpä jokaisessa yhteisössä on tärkeää järjestää kunnolliset viestinnän foorumit virallisille ja epävirallisille keskusteluille. Ei pidä myöskään unohtaa panostamista hyvinvoinnin peruspilareihin: selkeisiin tavoitteisiin, palautteisiin ja sopivan haastaavaan työtehtävien sisältöön. Nämä kietoutuvat aina yhdeksi kiehtovaksi kokonaisuudeksi.
Luottamuksellisilla suhteilla ja toimivalla viestinnällä voidaan vähentää epävarmuutta ja sen mukanaan tuomaa stressiä. Kun luottamus sekä itseen että vastapuoleen on kunnossa, ihminen voi hengittää vapaasti, puhua vapaasti ja ottaa suurempia riskejä.
Onko luottavaisuus siis hyvä vai huono asia? Vastaus riippuu siitä, kuinka hyvin osaat arvioida mahdolliset riskit ja kuinka hyvin pystyt selviytymään riskien toteutuessa omien voimavarojen ja tukiverkostojesi avulla.
Luottamuksesta voi opiskella lisää Mikroyrittäjyyden opintokokonaisuudessa Etätyön johtaminen -kurssilla, joka on ajasta ja paikasta riippumaton, joustava verkkokurssi.
Tutustu Etätyön johtamisen kurssiin täältä: https://www.oulu.fi/fi/joy/koulutushaku/etatyon-johtaminen-tayd-koul
Kirjoittaja:
Päivi Lohikoski, FT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Pexels
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus