Yrittäjien liiketoiminta alalla alkaa usein pienenä tai osa-aikaisesti. Alan liiketoiminnan kasvu- ja innovaatiopotentiaali on tunnistettu, vaikka monet pitävät alaa yrittäjyyden näkökulmasta peräti epäonnistuneena: keskimäärin liiketoiminta ei ole kovin tuottoisaa ja yrittäjät eivät itse arvosta korkealle yrittäjyyttä tai siihen liittyviä taloudellisia motiiveita. Miten ja minkälaista kasvua alalta voi odottaa?
Luovan talouden yrittäjien toiminnan lähtökohta on vapaus luovuuteen ja intohimo taiteen ja kulttuurin tekemiseen, mitkä tuovat yrittäjille merkityksellisyyttä ja energiaa luovaan työhön. Työssään he asioita, ideoita, ihmisiä ja prosesseja yhdistäen luovat uutta. He työskentelevät periksi antamattomasti, uutta kokeillen ja oppien – sanalla sanoen yritteliäästi. He hallitsevat myös epävarmuutta, liittyen mm. heidän epävarmaan ja usein vaatimattomaan ansaintaan sekä puutteelliseen liiketoimintaosaamiseen, erityisesti myyntiin ja markkinointiin, jotka he kokevat kaukaisiksi.
Arjen toiminnassa he monesti yhdistävät palkkatyön ja yrittäjyyden, erilaiset projektit, hankkeet ja asiakkaat. Portfoliotyö mahdollistaa heidän luovan toimintansa, itsensä toteuttamisen ja henkisen kasvun. Luovan talouden yrittäjän fokus ei ole voiton maksimoinnissa tai taloudellisen arvon luomisessa, vaan päähuomio on ei-taloudellisessa arvon luonnissa itselle ja muille. Yrittäjät tavoittelevat nautintoa – taiteellista vapautta, uusia kokemuksia, merkityksellisyyttä – tai sosiaalista arvoa – yhdessä tekemistä ja oppimista – tai harmoniaa – mukanaolon tunnetta ja sosiaalista tietoisuutta – sekä mahdollisuutta vaikuttaa –rohkaistua, saada arvostusta ja mainetta. Heidän yrittäjyytensä ei todellakaan ole korkean teknologian ja nopean kasvun ’gaselliyrittäjyyttä’, vaan arjen tekemistä, joka mahdollistaa taiteen ja kulttuurin, uuden luomisen. He synnyttävät lisäarvoa ja kasvua, mutta rahalla mitaten niistä tulee näkyväksi vain pieni osa.
Luovan talouden yrittäjät osoittavat, että yrittäjyys ei ole yksinomaan taloudellisen voiton tavoittelua. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että luovan talouden yrittäjät voisivat tuottaa itselleen ja yhteiskuntaan taloudellista lisäarvoa ja kasvua selvästi nykyistä enemmän. Tämä edellyttää systeemistä muutosta eri tasoilla. Ensinnäkin, luovalla alalla toimivien yrittäjien olisi hyvä oppia ja kasvaa ajattelemaan toimintaansa myös taloudellisen arvonluonnin näkökulmasta. Se ei huononna kulttuuria, päinvastoin, se mahdollistaa kulttuurin luomisen. Tämä edellyttää uutta ajattelutapaa alan toimijoilta. Toiseksi, myös kulttuurin kuluttajien ja asiakkaiden on hyvä tuulettaa omia ajatusmallejaan. Kulttuuri ei ole ilmaista eikä kulttuuriyrittäjän lisäarvoksi riitä taiteilijan vapaus vaan myös hänen on ansaittava ammatistaan itselleen elanto. Kulttuurin kuluttajat eivät voi laskea vapaaehtoistyön, harrastuksen tai julkisen tuen varaan, vaan heidän on ymmärrettävä myös itse avata kukkaronsa nyörejä kulttuurinautintoja saadakseen. Kolmanneksi, myös julkisten toimijoiden ja politiikan tekijöiden on muutettava ajattelutapaa kulttuurin tukemisesta ja lisäarvosta. Maksajan tulee vaatia lisäarvoa ja toisaalta annettava siitä tekijälle käypä korvaus. Lopulta on tarpeen tuoda esille luovan talouden mittava ei-taloudellinen lisäarvo, kutsun sitä luovan talouden hyvinvointivaikutukseksi. Sen mittaaminen on BKT:n mittaamista hankalampi asia, mutta ei kuitenkaan mahdoton tehtävä.
Helpommin mitattavan taloudellisen arvon kasvattaminen on mahdollista kuvaamani systeemisen muutoksen kautta, kaikilla tasoilla. Hankalammin konkretisoituvien hyvinvointivaikutusten toteamiseksi on mahdollisuus löytää keinoja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Luovan talouden yrittäjyydessä on käyttämätöntä potentiaalia kasvuun ja hyvinvoinnin luomiseen!
Kirjoittaja: Jarna Heinonen
Jarna Heinonen työskentelee yrittäjyyden professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Bloggaus perustuu hänen johtamaansa H2020 DISCE (Developing Inclusive and Sustainable Creative Economies) –tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan luovan talouden yrittäjyyttä, liiketoimintamalleja, työuria ja koulutusta sekä kulttuurista kehittymistä. Hankkeessa tarkastellaan laajemmin myös luovan talouden merkitystä Euroopassa niin taloudellisesta kuin ei-taloudellista näkökulmasta.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus