Mutta mitä on luovuus? Luovuus on hulluja ideoita! Luovuus on asioiden yhdistämistä ennakkoluulottomasti. Luovuus on prosessi. Luovuutta on kyky ja halu syntyä uudelleen joka päivä.
Luovuutta on meissä jokaisessa. Lapsena olemme uteliaita ja avoimia maailmalle, rohkeasti kokeilemme kaikkea ja opimme jatkuvasti uutta. Olemme innostuneita ja nauravaisia, nautimme leikkimisestä sekä hulluista ideoista, pursuamme optimismia ja kokeilunhalua. Sanomme suoraan mitä ajattelemme ja miltä tuntuu. Pelkäämättä kritiikkiä. Entä sitten aikuisena?
Yhteiskunta on pääosin tasapäistänyt meidät toimimaan tiettyjen normien mukaan. Meitä on kielletty ja komennettu, niin kotona kuin koulussa. On sanomattomia normeja, lukemattomia sääntöjä ja sääntöjen rikkomuksista seuraavia rangaistuksia. Nuoruudessa saattoi tulla huonoja numeroita opinnoissa ja negatiivista palautetta yhdeltä sun toiselta. Koulussa on voinut huonosti ja vanhemmat eivät ehkä ole ymmärtäneet. Pahimmassa tapauksessa ei ollut edes ystäviä kenen kanssa jutella ja jakaa ajatuksia. Nuoruusvuosien jälkeen työelämässä korostetaan tehokkuuden merkitystä, ja arki on erittäin kiireistä.
Resurssitehokkuus imee voimat organisaatioiden henkilöstöstä. Kaikissa organisaatioissa ei katsota luovaa hulluutta hyvällä, vaan saamme kokea kyräilyä, kateutta ja mahdollisesti kaunaisia puheita takanapäin toisten pyrkiessä kyynärpäätaktiikalla eteenpäin. Tällaisten kokemusten jälkeen harva enää uskaltaa tehdä mitään tavallisesta poikkeavaa, saati sitten vähän hullua ja hauskaa.
Luovuus ilmenee yksilöissä persoonallisten ominaisuuksien kautta. Persoonallisilla ominaisuuksilla on vaikutusta uusien ideoiden kehittämisessä. Avainasemassa ovat yksilön luovan ajattelun taidot, kokemus sekä sisäinen motivaatio. Luovan ajattelun taitoja ovat mm. joustavuus ja mielikuvituksellisuus sekä sinnikkyys saattaa asioita loppuun. Kokemuksella tarkoitetaan paitsi tietoa, teknistä ja prosessuaalista taitoa, myös älyllistä lahjakkuutta. Kokemus kehittyy työssä ja jatkuvalla uuden oppimisella.
Yksilön sisäinen motivaatio ilmenee intohimona, kiinnostuksena ratkaista ongelmia ja mielenkiintona opiskelua ja työtä kohtaan, joka on riittävän haasteellista ja tuottaa mielihyvää. Vapaus sallii henkilöiden lähestyä ongelmaa tavalla, joka saa heidän kokemuksensa ja luovan ajattelun taidot parhaiten esiin. Luovan henkilön ominaisuuksia ovat myös rohkeus, riskinottokyky, itsenäisyys, riippumattomuus, avoimuus kokemuksille sekä nimenomaan intohimo tekemäänsä työhön. Luovuuteen tarvitaan aikaa ja keskittymistä, pohdiskelua. Aikaa ajatella luovasti eli ”luppoaikaa”, kaiken kiireen keskellä. Muuten luovuus katoaa.
Yksilöt muodostavat kaltaistensa kanssa tiimejä ja lopulta kokonaisia organisaatioita ja verkostoja. Varsinainen luova toiminta ja innovaatiot syntyvät sisällä näissä verkostoissa ja organisaatioissa. Jotta tämä järjestys tai vaihtoehtoisesti hallittu kaaos pysyisivät yllä, tarvitaan luovuuden johtamista – ymmärrystä miten henkilöitä johdetaan huippusuorituksiin.
Moninaisuus kasvattaa tietoa, taitoja ja perspektiiviä tiimissä. Kun tiimien yksilöillä on erilaisia taustoja ja kokemuksia, tuotetut ideat voivat liittyä yhteen hyödyllisellä tavalla. Yhdessä on tehokkaampaa kehittää uusia mielleyhtymiä, ideoida ja löytää aivan uudenlaisia ennakkoon odottamattomia kokonaisuuksia ja konsepteja.
Luovuuden johtamisessa tarvitaan kyseenalaistamista, mutta myös johtajan kykyä muuttaa näkemystä ja mielipidettä. Luovuuden johtaminen edellyttää johtajalta herkkyyttä ja kykyä nähdä tulevaisuuteen, mutta se edellyttää myös yksilön luovuuden tunnistamista ja tunnustamista. Se on luovuuden näkemistä voimavarana, eikä sitä saisi tukahduttaa tiukoilla säännöillä ja liiallisella holhoamisella. Luovuuden johtaminen on joustavuutta, avoimuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden ymmärtämistä ja luottamusta. Intoa näyttää tietä, kannustaa ja luoda mahdollisuuksia.
Luovuuden johtamisessa on kyse asiantuntijoiden, henkilöiden johtamisesta ja toisaalta aineettoman voimavaran, luovuuden hallitsemisesta. Positiivinen haastaminen tarkoittaa jatkuvaan kehittämiseen pyrkivää innovatiivista ajattelua ja siihen kannustamista, liittyivät ne sitten yhteisön normeihin, tapoihin toimia tai strategisiin tavoitteisiin. Yhteisön älykkyys kasvaa jatkuvassa vuoropuhelussa. Turvallisen ilmapiirin kokeminen on tärkeää, mutta se edellyttää luottamusta. Silloin jokainen uskaltaa vapautuneesti esittää outojakin ideoita pelkäämättä kritiikkiä. Kun opitaan toimimaan ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä tiimin kanssa, voidaan päästä erinomaisiin tuloksiin. Tiimi voi hyvin ja luovuus kukoistaa.
Anna itsellesi lupa olla luova ja nauti matkasta! Muista, että luovuus on matka, ei määränpää. Jokainen pieni askel kohti luovempaa elämää on askel kohti suurempaa iloa, merkityksellisyyttä ja tyytyväisyyttä.
Lähteitä mm.:
Amabile, Teresa, M. (1998). How to Kill Creativity. Harvard Business Review. September-October, 77–87.
Csikszentmihalyi, Mihaly (1988). Society, Culture, and Person: a Systems View of Creativity. In: The Nature of Creativity. Contemporary psychological perspective, 325–339. Ed. Sternberg, Robert. New York: Cambridge University Press.
Florida, Richard (Suom. Nousiainen, Mikkonen, Raudaskoski alkuperäisestä teoksesta 2002) (2005). Luovan luokan esiinmarssi. Miten se muuttaa työssäkäyntiä, vapaa-aikaa, yhteiskuntaa ja arkielämää. Helsinki: Talentum.
Kouzes, J.M. and Posner, B.Z. (1988), The Leadership Challenge, 6th ed., Jossey-Bass, San Francisco.
Kirjoittaja:
Jaana Jeminen, projektipäällikkö,
VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus,
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Kirjoittajalla on yli 25 vuoden monipuolinen kokemus innovaatiotoiminnasta eri toimialojen yrityksissä ja organisaatioissa osana yritysten kehittämisprojekteja. Hänen erityisasiantuntijuutenansa ovat monialainen innovaatiotoiminta ja palvelumuotoilun menetelmät arvon tuottamisessa sekä erilaiset osallistavat ongelmanratkaisumenetelmät luovan prosessin eri vaiheisiin. Hän on koulutukseltaan muotoilija (AMK) ja kauppatieteiden maisteri (KTM) pääaineena luovuuden johtaminen.
Kuva: Designed by AI, 15.1.2025
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus