Mentäisiinkö yhdessä?

Tutkimus vahvistaa verkostojen ja ihmissuhteiden merkityksen paitsi yksilön hyvinvoinnin, myös resilienssin kannalta (Newman et al. 2013). Sosiaaliset verkostot ja yrittäjän tunneresilienssi ovat jopa kaksi tärkeintä yrityksen menestystä määrittävää tekijää (Owens et al. 201). Resilienssiä ei voi varsinaisesti opettaa, vaan se kehittyy ennen kaikkea yksilön oman prosessin myötä, vastaantulevista haasteista ja kokemuksista oppimisen ja tilanteisiin vastaamisen myötä (Blass 2018). Verkostoilla, lähipiirillä ja ammatillisella tuella on tässä oppimisprosessissa merkittävä rooli.



Sattumaa ei siis liene, että ainakin täällä Keski-Suomessa monille alueille on noussut useille paikkakunnille yrittäjien yhteisöllisiä työtiloja ja hubeja. Paikkoja kohtaamiselle, tapaamisille ja yhteisöllisyydelle. Meneillään olevassa Toleranssi-hankkeessa vertaistuen ja yhdessä tekemisen merkitys on myös näyttäytynyt käytännössä. Olemme toteuttaneet Hyvinvoiva yrittäjä, hyvinvoiva yritys -valmennuksia ja hyvinvoinnin vertaisryhmiä viime vuoden aikana kolmella eri paikkakunnalla. Ryhmissä on kokoonnuttu kuukausittain hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen teemojen äärelle.



Niin tärkeää ja hyvää kuin aiheisiin liittyvä tieto on ollut, uskallan väittää, että ryhmien tärkein anti ei ollut kirjoitettu valmennussuunnitelmaan. Sitä nimittäin olivat yhteisöllisyys, vertaistuki, ihmissuhteiden muodostuminen ja luottamus, ”hyvä meininki”, mahdollisuus tavata muita yrittäjiä sekä kuulla muilta ja jakaa hyviä, käytännössä testattuja vinkkejä.



Luottamus mahdollistaa yhdessä tekemisen. Yhdessä tehdessä usein innostutaan ja silloin syntyy uusia ideoita. Kun koolla on samanhenkinen ja positiivisesti ideointiin ja uusiin avauksiin suhtautuva ryhmä, ei liekkien syttymiseksi tarvita paljon kipinää. Keskustelu kulkee kuin itsestään ja ideat lentelevät. Tarvittiin kuitenkin syy tulla yhteen.



Nyt kun tutkimus sen osoittaa ja meistä monet tunnistavat yhteisön ja vertaistuen merkityksen, kokosin tähän muutamia vinkkejä siitä, mitä käytännössä asialle voi tehdä.

• Katso alueesi tapahtumakalenteri ja lähde käymään jossain tilaisuudessa.
• Jos olet jumissa jonkun asian kanssa, älä jää yksin vaan pyydä apua.
• Jos sinulla on joku, jonka kanssa sinun on jo aikoja sitten pitänyt mennä lounaalle, ota aloite ja sovi lounastärskyt.
• Mieti, mitkä ja millaiset ihmissuhteet voimaannuttavat sinua. Jos omassa verkostossasi on jo niitä, kokoontukaa yhteen jollakin hyvällä syyllä.
• Tuntuuko, että treenaaminen on jäänyt, etkä pääse yksin alkuun? Voitko lähteä liikkumaan yhdessä jonkun kanssa tai löytyykö alueesi tarjonnasta sopivaa liikuntaryhmää?
• Kun menet paikalle, kaikki muu syntyy vähän niin kuin itsestään.

Oletettavasti elämää on tarkoitus elää ja mennä yhdessä muiden kanssa, myös yrittäjänä. Mentäisiinkö siis yhdessä?

Kirjoittaja:

Santeri Halonen, KTM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®. Kirjoittaja toimii monipaikkaisen MicroENTRE®n muutosvalmentajana ja asiantuntijana Keski-Suomen Toleranssi-hankkeessa Jyväskylässä



Lähteet:



Blass, E. (2018). DEVELOPING A CURRICULUM FOR ASPIRING ENTREPRENEURS: WHAT DO THEY REALLY NEED TO LEARN? Journal of entrepreneurship education, 21(4), 1-14.

Newman, A., Mole, K.F., Ucbasaran, D., Subramanian, N. and Lockett, A. (2018), “Can your network make you happy? Entrepreneurs’ business network utilization and subjective well-being”, British Journal of Management, Vol. 29 No. 4, pp. 613-633, doi: 10.1111/1467-8551.12270.



Owens, K.S., Kirwan, J.R., Lounsbury, J.W., Levy, J.J. and Gibson, L.W. (2013), “Personality correlates of self-employed small business owners’ success”, Work, Vol. 45 No. 1, pp. 73-85, doi: 10.3233/ WOR-121536.



Kuva: Pexels