Kansainvälisessä ja kulttuurienvälisessä toiminnassa kansalliset kulttuurit sulautuvat organisaatioiden ja yhteisöjen omiin kulttuureihin, joita alamme helposti pitää universaaleina. Jokaisella kansakunnalla on kuitenkin oma kulttuurinsa, johon sen jäsenet on kasvatettu. Kulttuuriin kuuluvilla ihmisillä on tietyt odotukset siitä, miten asiat pitäisi tehdä. Arvot, jotka näitä odotuksia ohjaavat, ovat tunnistettavissa. Kulttuuri näyttäytyy kuitenkin omanlaisenaan vasta, kun sitä vertaillaan jonkin toisen kansakunnan tapaan olla ja toimia.
Liiketoiminnassa kulttuuri voi puolestaan rakentua kyseisen alan arvojen, tapojen, roolimallien ja rituaalien varaan eivätkä kansalliset kulttuurit ole sovellettavissa toimintaa selittäviksi tekijöiksi sellaisinaan. Yritykset, organisaatiot ja yhteisöt haluavat osua ideoillaan, tuotteillaan ja palveluillaan globaaliin kultasuoneen maissa, joiden kulttuurit voivat olla piirteiltään täysin toisenlaisia kuin meidän. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan tietoa ja ymmärrystä niin omasta kuin kohdemaan kulttuurista.
Kansainvälisissä kohtaamisissa symboleilla, rituaaleilla, sankareilla ja arvoilla on oma merkityksensä. Rituaaleja ovat yhteiset aktiviteetit, joilla ei sinänsä ole teknistä merkitystä halutun asian saavuttamiseksi, mutta joita pidetään tietyn kulttuurin sisällä sosiaalisesti välttämättöminä tai ainakin erittäin tärkeinä. Näitä ovat mm. tavat tervehtiä, kunnioituksen osoitukset sekä sosiaaliset ja uskonnolliset seremoniat. Kussakin kulttuurissa arvostetaan rooli- ja käytösmalleina omanlaisiaan sankareita, eläviä tai kuolleita, todellisia tai kuviteltuja.
Kulttuuri näyttäytyy myös tarinoissa ja tiedossa, tekniikoissa ja taidoissa, työkaluissa ja esineissä, taiteessa, ruuassa ja juomassa. Sanoilla, eleillä, kuvilla, tavaroilla, vaatteilla, hiustyyleillä tai erilaisilla statussymboleilla voi olla erityismerkityksensä. Nämä eivät tosin ole välttämättä kovin pysyviä ja niitä kopioidaan usein kulttuuriryhmästä toiseen.
Kulttuurin ytimen muodostavat kuitenkin arvot. Ne ovat taipumuksia pitää tiettyä asiaa tai asiaintilaa toista parempana: mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mikä on sallittua, kaunista, säädyllistä, normaalia ja turvallista ja mikä kiellettyä, rumaa, säädytöntä, epänormaalia ja vaarallista?
Arvoista puhuminen ei ole helppoa, sillä useinkaan ei ole tultu ajatelleeksi, miksi jotain tiettyä asiaa oikeastaan pidetään toista parempana. Pitää tiedostaa ja jopa kyseenalaistaa omia motiiveja, tunteita ja tabuja, joita ei välttämättä ole tottunut sanallistamaan.
Löytääkseen tien toisesta kulttuurista tulevan mieleen ja sydämeen, tarvitaan kulttuuritietoisuutta. Kulttuuritietoisuus pitää sisällään paitsi sen, että tunnetaan muita kulttuureja, myös sen, että tuntee ja ymmärtää myös omaansa. Tietoisuus siitä, miten oma kulttuuri vaikuttaa käytökseen ja ajattelutapoihin tuo kulttuurin näkyväksi sekä itselle että muille. Tiedetään, mistä oma maailmankatsomus koostuu ja osataan puhua siitä. Näin on mahdollista ymmärtää myös toista. Huomataan, millaisia törmäyksiä oman kulttuurin arvomaailma voi tuottaa monikulttuurisissa kohtaamisissa ja miksi. Kulttuuritietoisuus on myös erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksymistä ja niihin sopeutumista.
Kulttuurienvälisesti osaava henkilö pystyy analysoimaan tilanteita ja tarvittaessa muuttamaan toimintatapojaan niin, että mahdollisista törmäyksistä syntyy jotain positiivista. Kulttuurienvälisessä viestinnässä tarvitaan kykyä viestiä toisesta kulttuurista olevan ihmisen kanssa sellaisella tavalla, että saavutetaan tämän kunnioitus ja luottamus.
Toisille small talk ja tutustuminen ihmisinä on tärkeämpää kuin toisille, mutta loppujen lopuksi erilaisissa tilanteissa ja eri ihmisten kanssa on hyödyllisintä toimia siten, että kaikkia osapuolia kuunnellaan ja kunnioitetaan. Hyvät vuorovaikutus-, neuvottelu- ja verkostoitumistaidot sekä kyky sopeuttaa omat ammatilliset taidot paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin ulkomailla toimiessa ovat arvokasta valuuttaa. Tarvitaan herkkyyttä ja hyvää pelisilmää.
Kulttuurienvälistä osaamista voi onneksi kehittää monella tavalla. Tietoa voidaan lisätä, taitoja kehittää ja asenteita muokata. Osaamisen kehittämiseen kuuluvat kulttuurinen itsetuntemus, tieto erilaisista kulttuureista, globaaleista asioista ja trendeistä sekä kielitieto. Taitava viestijä kuuntelee, havainnoi, näkee asiat toisten näkökulmasta ja arvioi tilanteita sitkeästi ja kärsivällisesti. Ilman oikeanlaisia asenteita tieto ja taito eivät osaamiseen kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan toisten kulttuurien arvostusta, avoimuutta ja arvostelusta pidättäytymistä. Erilaisuus pitää nähdä oppimismahdollisuutena ja sietää tilanteiden ja asioiden monitulkintaisuutta.
Useissa kulttuureissa verkostoilla on käänteentekevä merkitys, kun tunnustellaan mahdollisuuksia uuteen kumppanuuteen tai liiketoimintaan. Myös yksilökeskeiset suomalaiset ovat tämän huomanneet, some-aikakaudella ehkä vielä aivan uudessa merkityksessä kuin perinteisesti on ajateltu. Vaikka elämme pitkälti algoritmien armoilla, riippuvat viraalit ilmiöt ja niitä toivottavasti seuraava kaupallinen menestys pitkälti myös siitä, kuka asiaa suositteli. Vaikuttajamarkkinointi on perustaltaan samaa kuin tieto siitä, mitä serkun työkaveri ajatteli kokeiltuaan kyseessä olevaa asiaa. Keskeistä on, että suosittelijaan voi samaistua tai häntä voi pitää auktoriteettina, jonkinlaisena roolimallina.
Viestintä- ja markkinointitoimisto Republicin toimitusjohtaja Hasse Eranka kertoi Meltwaterin webinaarissa, kuinka Suomen verottajasta tuli suomalainen maabrändi Kiinassa. Muutama vuosi sitten kiinalaisten palveluun tarkoitetun ChinaDeskin perustanut Verohallinto markkinoi itseään kiinalaisille näiden ensimmäisenä tosiystävänä. Mainos kertoi: “A good friend gives you relationship advice. A true friend gives you taxation advice. Vero, your first friend in Europe.”
Erangan tiimi huomasi, että henkilökohtaisten suhteiden, luottamuksen ja yhteyksien merkitys yhdistävät suomalaista ja kiinalaista kulttuuria. Kiinassa tärkeitä ovat ihmiset, jotka tunnetaan nimeltä, ja heidän kanssaan voidaan tehdä asioita jopa ilman kirjallisia sopimuksia. Myös Suomessa luottamus, sanansapitäminen ja suoraselkäisyys ovat arvossaan ja ylpeyden aihe. Niinpä myös Verohallinnossa oli hyvä palvella omilla nimillään.
Kiinassa nimillä on suurempi merkitys kuin monissa muissa kulttuureissa, ja lapsille valittavaa nimeä pidetään elintärkeänä jopa liiketoiminnassa. Monet hankkivat itselleen myös englanninkielisen nimen menestyäkseen paremmin kansainvälisessä bisneksessä. Erilaiset nimigeneraattorit ovat olleet kovassa käytössä. Tämän tietäen markkinointitoimisto kehitteli kiinalaisille suomalaisten nimien generaattorin, ja pian saattoi Slushissa tulla vastaan kiinalaisia liikemiehiä ja yrittäjiä, jotka esittelivät omia suomenkielisiä nimiään.
Hasse Eranka kertoi, että saadakseen viestin puhuttelevaksi eri maiden markkinoilla, on toki tärkeää tuntea kohderyhmä ja kanavat, joita he käyttävät. Keskeisin tekijä Erangan mukaan on kuitenkin kulttuuri ja sen sisällä tapahtuvan viestinnän ymmärrys. Oman tuotteen tai palvelun sovittaminen uuteen kulttuuriin tarkoittaa myös viestin adaptaatiota. On ihan merkityksellistä tietää, mitä eri värit, numerot ja symbolit merkitsevät vaikkapa Japanissa.
Kun viestittävästä asiasta tehdään käännöksiä eri kielille, kyseessä ei ole pelkkä käännös vaan adaptaatio, jossa käsitteet ja sanonnat pitää olla oikeita ja osuvia. Moni käännösohjelma auttaa merkittävästi niin yrittäjän kuin tutkijankin viestin saattamista kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. Jos viestin halutaan todella menevän perille, on aina kuitenkin hyvä, jos sitä testaa ensin jonkun sopivan tuttavan kanssa.
Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus