Mikro- ja pienyrityksillä merkittävä rooli alueiden yrityselämän ja talouden elinvoimaisuudelle – yrittäjyysvalmiuksiin satsattava osana koulutusta

Alueiden väestöllinen ja taloudellinen polarisaatio haastavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Pienyrityksillä ja huomattavalla osalla mikroyrityksiä on vahva potentiaali innovaatioiden ja työpaikkojen sekä kasvuyritysten tuottajana eri alueilla. Erityisesti maaseutumaisissa, syrjäisissä tai rakennemuutoksen haastamissa kunnissa pientenyritysten talous- ja työllisyysvaikutukset korostuvat. Samaan aikaan tarvitaan tukea uusien yritysten perustamiseen, varsinkin nuorille.
Katariina Ala-Rämi, Ossi Kotavaara ja Matti Muhos


Alueelliset erot yritysten perustamisaktiivisuudessa, kasvussa ja viennissä ovat merkittäviä. Suomen yrityksistä mikroyrityksiä on yli 92 % ja niissä on lähes neljännes yritysten työpaikoista. Mikroyritysten yleisimpiä toimialoja ovat maa-, metsä- ja kalatalouden lisäksi rakentaminen, kauppa, palvelut, logistiikka sekä valmistava teollisuus. Keski-Pohjanmaan alueella mikroyritysten toimialoissa korostuu etenkin alkutuotanto.

Suomen vienti painottuu kokonaisuutena isoihin yrityksiin, mutta monista verrokkimaista poiketen Suomi on pienten mikroyrityksien kokoluokassa heikko viejä. Tarkasteltaessa Eurooppaan suuntautuvaa tavara- ja palveluviennin alueellista kuvaa mikro- ja pienten yritysten vienti voi kuitenkin olla alueellisesti vahvaa ja merkittävää. Kun vienti suhteutetaan alueen väestöpohjan kokoon, monet maaseutumaiset alueet ovat viennin ydinalueita. Keski-Pohjanmaan alueella Toholampi on Suomen 12. paras mikro- ja pienyritysten vientikunta, kun tarkastellaan EU-alueelle kohdentuvaa tavara- ja palveluvientiä väestöön suhteutettuna. Toholammella on mikro- ja pienyritysten vientiä Eurooppaan noin 1900 € henkilöä kohti. Jos koko Suomen pienyrityskentän vienti olisi samalla tasolla, niin se tarkoittaisi 10,5 miljardin euron tulovirtaa.

Suomi jää kokonaisuudessaan jälkeen yritysten perustamisaktiivisuudessa eurooppalaisiin verrokkimaihin nähden. Keski-Pohjanmaa nojaa maakuntana vahvasti alueen pk-yrityksiin. Keski-Pohjanmaan alueella aktiivisesti taloudellista toimintaa harjoittavien yritysten määrässä on kuitenkin ollut laskua. Uusien yritysten ja yrittäjien kasvattamiseksi yrittäjyysopetusta ja yrityskokeilujen mahdollisuuksien tarjoamista kannattaa vahvistaa osana koulutustarjontaa. Nuorten yrittäjyysintentiot tulisikin saada kanavoitua käytännön yrityskokeiluksi paremmin. Tämä vaatii uusia panostuksia yritysten perustamista ja alkuvaiheen kehitystä tukeviin käytännön toimiin.

Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia on syytä kehittää laajasti. Voimme suositella Student Inc. -yrityskiihdyttämön suoraviivasta toimintamallia. Lounais-Irlannin alueelle rakennettu yrityskiihdyttämö toimii toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen, yrityskehitysorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöllä. Perinteisen yrityskiihdyttämön yhteyteen perustettiin opiskelijoihin keskittyvä koulutusalasta riippumaton ohjelma. Opiskelijat voivat hakea stipendiä ja lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä esimerkiksi kesätyönä. Keskeistä mallissa on käytännön tuki yrittäjyyden alkutaipaleella.

Opiskelijoiden saama osaaminen ja käytännön ymmärrys yrityksen perustamisesta ja toimintalogiikasta on erittäin hyödyllistä kaikessa työelämässä. Samaan aikaan myös oppilaitosten, yrityskehittäjien ja yritysten yhteistyö on vahvistunut esimerkiksi erilaisilla vaihto-ohjelmilla. Student Inc. -yrityskiihdyttämö tarjoaa erinomaisia yhteistyömahdollisuuksia alueiden ja yritysten elinvoiman kasvattamiseksi. Yksi esimerkki voisi olla koulutukseen kytkeytyvä yrityshautomotoiminta, jolla tavoitellaan uutta yrittäjäsukupolvea luomaan uudistuvaa Suomea.

Kirjoittajat:
Ossi Kotavaara, FT, tutkimusjohtaja
Katariina Ala-Rämi, FT, erikoistutkija
Matti Muhos, TkT, professori, johtaja
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaa-lehden printtiversiossa 18.12.2022.