Menestyksen reseptejä löytyy yhtä monia kuin reseptien antajiakin. Lieneekö tehokkain näkökulma jokin yksittäinen yksityiskohta, vai työnteon korostaminen, vai onko menestyksen salaisuus jokin mullistava harjoitusmetodi. Kaikkien näiden taustalla on kuitenkin perusta, joka toimii sekä yrittäjällä, että kilpaurheilijalla samalla tavalla.
Urheilija ei voi huippukuntoaan rakentaessa hypätä suoraan kilpailukuntoon, tai edes niihin vaativimpiin harjoituksiin. Kilpaurheilijaksi halutessaan täytyy harjoittelu suunnitella nousujohteiseksi. Niin kutsuttua "pohjien" rakentamista on paljon, perusharjoittelua ja sitä kevyttä tekemistä, jossa määrä ja laatu ratkaisevat. Samalla urheilijan on pystyttävä valitsemaan ne osa-alueet, mistä hän voi kantaa vastuun itse, ja mihin hän tarvitsee jonkun toisen osaajan.
Harjoittelun lisäksi vielä ruuanlaitto, pyykinpesu ja sosiaalisen median päivittäminen voi mahtua hyvinkin päivään. Ammattimaisen urheilijan tunnistaa kuitenkin siitä, että hänellä on apunaan ammattitaitoinen hieroja, manageri, valmentaja ja mahdollisesti vielä markkinoinnin henkilö. Ilman näitä urheilijan aika ei enää riittäisi urheiluun, vaan hän yrittäisi räpiköidä jossain harjoittelun, valmennuksen ja hieronnan välimaastossa, pahimmassa tapauksessa laiminlyöden näistä jotakin.
Mikroyrittäjä on kuin urheilija, joka tarvitsee hyvän perustan tekemiselleen. Aluksi, ennen suuria koitoksia ja maailmanvalloitusta, perustan muodostavat hyvä kirjanpitäjä, sisäänajetut asiakashallintajärjestelmät, ja kaikki muut toimintaa sujuvoittavat ammattilaiset ja järjestelmät. Selvänä ja hallussa pitää olla myös oma liikeidea, omien asiakkaiden tuntemus ja markkinoinnin suunnittelu. Itsetuntemus on myös tärkeä: yrittäjän tulee tietää, millä omalla osaamisella hän tuottaa parhaiten lisäarvoa yritykselleen. Ei työntekijääkään palkata epäsopivaan työhön. näin myös yrittäjän tulee tunnistaa oma ydinosaaminen ja tehdä rahaa sillä. Muut, yritykselle välttämättömätkin työt, tarvitsevat toisen tekijän.
Ei työntekijääkään palkata hänelle epäsopivaan työhön. Samoin yrittäjän tulee tunnistaa oma ydinosaaminen ja tehdä rahaa sillä.
Mikroyrittäjille tyypillinen haasta on multitaskaus ja moniosaamisen tarve. Ne syntyvat yksinyrittämisen kulttuurista, mutta ne voi myös ratkaista toisin. Siinä vaiheessa, kun tärkeät osa-alueet jäävät hoitamatta, on ne järkevintä ulkoistaa asiantuntijan, mahdollisesti toisen mikroyrittäjän hoidettavaksi. Kun perusliiketoiminta sujuu jouhevasti, antaa se yrittäjälle mahdollisuuden tehdä sitä, missä hän on parhaimmillaan. Samalla on jää aikaa uusille ideoille ja kehittymiselle. Millä tavoin juuri tämä yritys voi kasvaa ja kehittyä, voittaa mitaleita ja saavuttaa tavoitteitaan, kuten kilpaurheilija?
Kolmas yhteinen tekijä mikroyrittäjällä ja urheilijalla on sinnikkyys, sisu, yrittelijäisyys. Se, ominaisuus, joka pitää yrittäjän pitkäjänteisesti työssään. Ilman sitä jäisivät tavoitteet saavuttamatta ja haasteet selättämättä. Sekä mikroyrittäjällä, että kilpaurheilijalla sisu kulkee käsikädessä intohimon kanssa. Ja aina on mielenkiintoista kuulla, miten toinen on sitä pitänyt yllä, miten pärjännyt ja kehittynyt.
Kirjoittaja: Kati Vehmas
Kirjoittaja on Meri-Lapin ja Rovaniemen verkostojen asiantuntija-aktivaattori, sekä kansainvälisen tason seikkailu-urheilija ja mikroyrittäjä vuodesta 2003.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 04/2019.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus