Mikroyrittäjyyden tutkimustoimintaa kymmenen vuotta

Yrittäjyys on monitahoinen yhteiskunnallinen ilmiö, jonka ymmärtämiseksi tutkimusryhmä yhdistää monitieteistä tutkimusotetta.
Ihmisiä pöytien äärellä keskustelemassa mikroyrittäjien MikroMatch-tapahtumassa

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa toimiva Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE® on kehittynyt kymmenessä vuodessa yksittäisestä aluekehittämisen hankkeesta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi uuden tutkimustiedon tuottajaksi sekä mikroyrittäjyyden osaamisten edistäjäksi. Työntäyteisen ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen on sopiva aika muistella menneitä ja palata ajassa hiukan taaksepäin tarinan alkuaskeleille.

Ihmisiä pöydän äärellä



Yrittäjäverkoston ydinryhmätapaaminen Muhoksella. Kuva: Martti Saarela.

Kerttu Saalasti Instituutti (ent. Oulun Eteläisen instituutti) oli jo 2000-luvun alkuvuosina sivunnut toiminnassaan yrittämisen teemoja mm. eri hankkeissa ja toteutetuissa koulutuspiloteissa. Samalla alueen sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa oli yhä useammin noussut esille tarve vahvempaan yrittäjyyden edistämiseen ja tukemiseen. Instituutissa tehtiin vuonna 2005 myös esiselvitystyö yrittäjyyden koulutustarpeesta Oulun Eteläisen alueella. Silloin vielä toimineita Kauhavan yrittäjyyskoulua (AMK) ja Mikkelissä toiminutta Pienyrittäjyyskeskusta pidettiin hyvinä esimerkkeinä koulutus- ja kehittämistoimijoista, jotka synnyttävät alueidensa elinkeinoelämään positiivia vaikutuksia – myös Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä osissa haluttiin edistää yrittäjyyttä vastaavalla tavalla.

Selvityksessä tunnistettu mikroyrittäjyyden tutkimustarve

Vuonna 2011 Instituutissa oltiin uuden alussa edellisen aluekehittämisen hankkeen (Oulun Eteläisen innovaatioympäristön kehittäminen) kääntyessä loppusuoralle. Mihin Instituutin pieni aluekehittämisen hanketiimi tarttuisi? Mikä uusi toiminta palvelisi aluetta ja Oulun yliopistoa parhaalla mahdollisella tavalla? Paria vuotta aiemmin Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliittojen palkkaama selvitysmies prof. Jorma Rantanen oli tehnyt selvityksen Keski-Pohjanmaan, Oulun Eteläisen ja Pietarsaaren alueen korkeakoulurakenteen ja -yhteistyön kehittämisestä. Hanketiimi päättikin palata tarkemmin selvitysraportin keskeisiin tuloksiin. Muutama vuosi julkaisusta ei ollut vielä raporttia liiaksi pölyttänyt, sillä olihan Instituutti ollut raportin toteutuksessa myös keskeisesti mukana.

Selvitysmies oli esittänyt mikroyrittäjyyttä aluekehityksen yhteistoiminnan suunnaksi. Mikroyritysvaltaiselle alueelle sopisi mikroyritysten toiminnan ja toimintaedellytysten tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijatoimintoihin kohdistuva kehitystyö ja sitä toteuttavan alueellisen kehittämiskeskuksen organisoiminen. Selvityksessä mm. todettiin, että mikroyritysten tutkimus muun kuin yksinomaan taloudellisten muuttujien osalta on koko maailmassa erittäin vähäistä. Mikroyritystutkimus voisi selvitysmiehen mukaan olla geneeristä siten, että tuloksia voitaisiin hyödyntää toimialasta riippumatta. Alue voisi myös mikroyritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnassa pyrkiä valtakunnalliseen johtoasemaan.



Kaksi miestä ja yksi nainen pitelevät diplomia

Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän kirjoittama tieteellinen julkaisu sosiaali- ja terveysalan yritysten varhaisista kasvuvaiheista palkittiin TIIM & MakeLearn -konferenssin parhaana Lublinissa, Puolassa toukokuussa 2017. Tutkimus on osa SoteYBoost-hanketta. Kuvassa kirjoittajat Matti Muhos (vas.), Anna-Mari Simunaniemi ja Martti Saarela. Kuva: Eija-Riitta Niinikoski.

Tutkimus käynnistyi aluekehittämisen hankerahoituksella

Instituutissa tiedettiin, että myös Euroopan tasolla kaikista yrityksistä on mikroyrityksiä lähes 95 % ja niiden merkitys sekä kansantaloudelle että työllisyydelle on merkittävä. Silti mikroyritykset kuitenkin puuttuivat erillisenä luokkana useimmista virallisista tilastoista ja keskeisistä tutkimuksista. Ratkaisuna tunnistettuun tarpeeseen käynnistettiin EAKR-hanke (MikroY. Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen). Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä rekrytoitiin tutkimusjohtaja ja käynnistettiin teemaltaan ainutlaatuinen mikroyrityksiin ja niiden toimintaympäristöön keskittyneen tutkimusryhmän toiminta. Alusta alkaen toiminta on perustunut innostuneisuuteen ja soveltavaan, monitieteiseen tutkimukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön mikroyritysten, julkisten yrityspalveluiden sekä muiden TKI-toimijoiden kanssa.

Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä on toiminut yrittäjämäisesti, sillä toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen on perustunut ulkopuoliseen hankerahoitukseen ja palvelumyyntiin. Käynnistyshankkeella luodun pohjan jatkoksi toiminta vakiinnutettiin ja laajennettiin uusien hankkeiden ja rahoitusinstrumenttien (esim. ESR, maaseuturahasto, EAKR, TEKES, Leader, Interreg, NPA, Karelia CBC, tilaustutkimus) avulla toiminnallisesti ja maantieteellisesti. Toiminnan keskiössä on ollut tiivis yhteistyö suoraan yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Onnistuneen vuorovaikutuksen kautta olemme tunnistaneet ajankohtaisia tarpeita uudelle tiedolle ja toimintamalleille, joita olemme pyrkineet viemään ketterästi ja yrittäjämäisesti käytäntöön. Rahoittajat ja yhteistyökumppanit ovat pitäneet toimintaamme vaikuttavana, siitä osoituksena on jatkuvuus ja pitkät kumppanuudet. Vuonna 2020 MicroENTREllä oli yhteistyötä yli 400 yrityksen ja muun organisaation kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä on lisätty tavoitteellisesti mm. tieteellisen julkaisutoiminnan ja hankeyhteistyön kautta.

Ihmisiä pöydän ympärillä katsomassa presentaatiota valkokankaalta.



Joukko MicroENTRE henkilöstöä sekä ydinryhmätoiminnassa mukana olevia aluevastaavia Lapista ja Pohjois-Savosta oli vierailulla Helsingissä Suomen Yrittäjissä esittelemässä ydinryhmätoimintaa ja mikroyrittäjyyden tutkimusta. Kuva: Riitta Forsten-Astikainen.

Alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseen tehtävään

Tällä hetkellä MicroENTREssä työskentelee lähes 20 mikroyritysten tutkimukseen ja koulutukseen keskittyvää asiantuntijaa, joista noin puolella on tohtorintutkinto. Yrittäjyys on monitahoinen yhteiskunnallinen ilmiö, jonka ymmärtämiseksi tutkimusryhmä yhdistää monitieteistä tutkimusotetta. Asiantuntijoiden taustat ovat mm. kauppatieteissä, tuotantotaloudessa, maantieteessä, kasvatustieteessä (yrittäjyyskasvatus) sekä oikeus- ja terveystieteissä. Julkaisutoiminnan määrä ja laatu on kasvanut vuosittain. Tuloksena on yli 60 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua sekä kymmeniä konferenssiesityksiä ja muita julkaisuita. Tällä hetkellä ryhmällä on käynnissä 19 täydentävän rahoituksen projektia (hankesalkku noin 3,3M€). Hankekumppaneina ja rahoittajina on lähes 30 kuntaa tai kuntien elinkeinoyhtiötä ympäri maata.



Ihmisiä tehtaassa kuuntelemassa kun mies esittelee yrityksen toimintaa.



Yrittäjien ydinryhmätapaaminen Pudasjärvellä. Kuva: Martti Saarela.

Toiminnan monipuolisuutta kuvastaen tutkimusryhmän nimeksi on vaihtunut Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. MicroENTRE®-tavaramerkki rekisteröitiin vuonna 2019. MicroENTREn tekemä tutkimus- ja kehittämistoiminta on ollut vahvana vaikuttimena opetus- ja kulttuuriministeriön Oulun yliopistolle myöntämälle mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnalliselle tehtävälle, jota MicroENTRE osana Kerttu Saalasti Instituuttia toteuttaa vuodesta 2021 alkaen.

Lisää MicroENTRE:n tarinasta ja toiminnasta pääset kuulemaan maanantaina 20.9.2021 Kerttu Saalasti -seminaarissa, joka toteutetaan teemalla "Kasvuvoimaa mikroyrittäjyydestä – tutkitusta tiedosta toimintaedellytyksiä". Seminaarissa hypätään mukaan MicroENTREn ja yrittäjien yhteiseen tarinaan, jaetaan uusi Kerttu Saalasti -palkinto mikroyrittäjyyden edistäjälle sekä lanseerataan uusi mikroyrittäjyyden tilastokatsaus. Puhujina ovat mm. tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sekä Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen esittäen näkökulmia mikroyrityksistä kasvun moottoreina. Lämpimästi tervetuloa mukaan joko paikan päälle tai etäyhteyksin!

Kirjoittajat:

Kehityspäällikkö Martti Saarela ja tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi

Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti