Mikroyritykset tarvitsevat verkostoja

Kenelläkään ei pitäisi olla epäilystä siitä, millainen on mikroyrityksien rooli Suomen elinkeinoelämälle. Suomessa toimivista yrityksistä noin 95 % on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Vastaavasti yrityksissä olevista työpaikoista noin 28 % on mikroyrityksissä.

Mikroyritysten osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on noin 17 %. Pohjois-Suomen mikroyrityksistä 62,6 % on toiminimiä (28 483 kpl), mikroyrityksistä 95,5 % (43 500 kpl) työllistää alle 5 henkilöä ja 85,6 %:lla mikroyrityksistä liikevaihto on alle 200 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna 2015 yhteensä n. 19 020 yritystä pois lukien maa-metsä-kalatalous. Mikroyrityksiä niistä oli noin 18 000 ja 0 - 4 henkilöä työllistäviä oli noin 17 000.

Mikroyrityksille verkostoituminen avaa uusia mahdollisuuksia ja saa yrityksen näyttämään asiakkaalle todellista kokoa isommilta. Olen kuullut usein yrittäjän toteavan, ettei yrityksellä ole käytettävissä rahaa tai resursseja uusiin kokeiluihin. Voiko selitys olla noin yksinkertainen? Todellisuudessa yrittäjän pitää tietää mitä yritys tarvitsee, ja etsiä sen toteuttamiseen sopivat ratkaisut. Verkostoituminen tarjoaa mikroyrittäjälle loputtomasti erilaisia mahdollisuuksia.

Verkostoitumisen lähtökohtana yrittäjän pitää ymmärtää, ettei kaikkea pidä, kannata tai tarvitse tehdä itse. Verkostoitumalla voi ja kannattaa hankkia tarvittavaa ulkopuolista osaamista. Varsinkin yksinyrittäjän on arvokasta tunnistaa, että ei osaa kaikkea. Omista henkilöverkostoista voi kysyä ketkä olisivat parhaita asiantuntijoita, ja keitä he itse suosittelisivat. Ongelmien ratkaisemisessa sosiaalisen median kanavat toimivat - kysy sieltä ratkaisua.

Yrittäjän kannattaa etsiä oikeat tapahtumat, joissa yrityksen pitää olla ehdottomasti läsnä. Hyödynnä tilaisuudet keskustelemalla luottamuksellisesti uusista ideoista. Jotta saisi tarvittavia resursseja, kerro asioista avoimesti. Usko, ettei vahvuus ole ”ideassa” vaan siinä, miten sen toteuttaa.

Verkostoitumisessa on lopulta kyse asioiden toteutumisesta. Yrityksen koko ei ole este verkostoitumiselle. Oikeita verkostoja löytää jos 1) osaa tunnistaa tarpeensa, 2) tekee rohkeita avauksia niiden etsimisessä ja 3) vie asiat loppuun asti. Verkostoitumalla voi rakentaa oman virtuaalinen yhteisön, joka tekee pienestä ison. Varsinkin yksinyrittäjälle yhteisön tarjoama hyöty ja tuki on moninkertainen. Jokainen mikroyrittäjä tarvitsee tukea ja parhaiten sitä voi antaa vain toinen mikroyrittäjä.

Mikroyrityksissä on tarvetta uudelle tiedolle ja ajattelutavalle. Oulun Eteläisen ja Raahen seutukunnissa toimivan Mikroyritysten kasvualusta -hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa mikroyritysverkosto, jossa toiminta-ajatuksena on yrittäjälähtöisyys.

Mikroyritysten kasvualusta -hanke käynnistyi vuoden 2015 alussa Oulun Eteläisen alueella. Raahen seutukunnalle hanke laajentui marraskuussa 2015. Hankkeen tavoitteena on tukea mikroyrityksien kasvua ja samanaikaisesti lisätä mikroyritysten alueellista tunnettavuutta. Hankkeen pyrkimyksenä on myös tuottaa uutta tietoa, joka auttaa mikroyrityksien kasvua, edistää yritysten kansainvälistymistä sekä johtaa pitemmällä aikajänteellä yrittämisen esteiden purkuun. Hankkeessa pyritään nostamaan esille mikroyritysten näkökulmia aivan uudella tavalla.

Hankkeen toiminnan ytimessä on kuukausittain kokoontuvat kaksi mikroyritysten ydinryhmää. Ne kokoontuvat arki-iltaisin (klo 18-20) kiertävällä periaatteella ydinryhmään kuuluvien yritysten tiloissa. Yrityksillä on mahdollista osallistua sekä Oulun Eteläisen että Raahen alueen ydinryhmätapaamisiin. Hankkeessa toteutettiin vuonna 2016 yhteensä 20 mikroyritystapaamista. Tapaamisissa kokoontui ja tapasi toisiaan 253 henkilöä. Niissä oli paikalla keskimäärin 13 henkilöä (vähimmillään 7 ja enimmillään 24 henkilöä).

Jokaisella tapaamisella on isäntäyrityksen valitsema erityisteema, jota käsitellään lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen ja epämuodollisen keskustelun kautta. Hyvin usein tilaisuuden isäntäyrittäjä on ollut teeman parhaiten hallitseva asiantuntija. Tapaamisten teemoilla ja aiheen valinnoilla pyritään yrityksissä tapahtuviin nopeisiin kehitystoimien kokeiluihin. Toimiviksi havaitut toimintatavat ja -menetelmät on kokeilun jälkeen helppo levittää myös muihin ydinryhmän mikroyrityksiin.

Mitä verkostoituminen on mahdollistanut?

Toiminnan aikana niin Oulun Eteläisen kuin Raahen seutukunnan mikroyritykset ovat verkostoituneet. Toteutuneet kehitystoimet voivat olla hyvinkin konkreettisia. Tästä hyvänä esimerkkinä on tapaamisessa muilta yrittäjiltä saadun palautteen perusteella toteutettu palveluiden pakettihinnoittelu. Tapaaminen on myös vahvistanut yrittäjän omia ajatuksia ja rohkaissut tekemään investointipäätöksen, jolla laajennetaan liiketoimintaa uudelle toimialueelle. Useampi yrittäjä on aktiivisesti hakenut Ruotsista vientimahdollisuuksia. Konkreettisina lopputuloksina yksi yritys on avannut Ruotsiin suunnatun verkkokaupan ja toinen yritys on osallistunut Ruotsissa avautuneisiin tarjouskilpailuihin. Toisaalta on myös huomattu, että mikroyritykset - joita on paljon, voivatkin olla potentiaalisia asiakkaita. Varsinkin, jos tarjonta voidaan räätälöidä mikroyrityksine tarpeeseen sopivaksi.

Mukana olevat mikroyritykset ovat myös havainneet, että se paljon puhuttu ”kasvu” voi syntyä muutenkin kuin liikevaihdon tai henkilöstömäärän kasvattamista. Yrityksen liiketoimintaa pitää kehittää laaja-alaisesti ja on ollut hienoa huomata, että useat hankkeessa mukana olevat yritykset ovat olleet sen suhteen aktiivisia. Tämä onkin ollut yksi hankeen perimmäisiä tavoitteita. Virinneiden kehityssuunnitelmien rahoittamiseksi yritykset ovat myös jättäneet useita Tekes ja Liideri rahoitushakemuksia. Mikä positiivista, yritykset ovat myös saaneet myönteisiä rahoituspäätöksiä. Yrityksissä on tehty opiskelijatyönä pienempiä kehityshankkeita. Useat Oulun yliopiston tuotantotalouden ja kauppatieteiden opiskelijat ovat toteuttaneet yrityksien tarpeiden pohjalta erikois- tai kandidaattityön. Opiskelijatyöt ovat yritykselle edullisia, koska niissä ei synny juurikaan kustannuksia.

Lopuksi hyvin tärkeä asia jota ei voi vähätellä. Mikroyritysten kasvuverkosto on mahdollistanut mikroyrittäjille vertaistuen. Yrittäjät ovat voineet keskustella luottamuksellisesti ja rakentavassa hengessä asioistaan. Tämä on ollut helppo huomata siitä kuinka rentoa ja välillä jopa hauskaa meillä tapaamisissa on ollut.

Kirjoittaja:

Kai Hänninen, tutkijatohtori, MicroENTRE

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 03/2017.