Useimmille tulee ensimmäisenä mieleen teknologiateollisuudesta suuryritykset ja savupiiput, mutta kumpikaan mielikuva ei pidä paikkaansa.
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä yli 90 prosenttia on pk-yrityksiä, ja jos määrään lisätään useimmiten yrittäjävetoiset 250-499 henkeä työllistävät mittelstand-yritykset, lukema on jo noin 98 prosenttia. Suomessa suuryrityksiä on varsin vähän, edes teknologiateollisuudessa.
Yhä useampi teknologiateollisuuden yritys edustaa tietotekniikkaa tai suunnittelua- ja konsultointia. Valmistavan teollisuuden yrityksienkin lisäarvo luodaan yhä useammin digitalisaation keinoin. Digitalisaation ja muiden uudistavien investointien avulla valmistava teollisuus on pystynyt pienentämään omaa hiilijalanjälkeään ja kasvattamaan kädenjälkeään. Esimerkiksi loimaalainen henkilönostinvalmistaja Dinolift Oy panostaa määrätietoisesti digitalisaatioon: konedatan avulla mm. koneiden käyttöastetta saadaan korkeammaksi ja käyttöikää pystytään pidentämään.
Alle 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus nettoinvestoinneista on peräti noin 66 prosenttia ja alle 10 henkilöä työllistävienkin 27 %. Kehitystä ja investointeja tarvitaankin yhä enemmän, jotta yrityksemme ovat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla myös jatkossa. Teknologiateollisuuden yritykset tuovat noin puolet Suomen tuote- ja palveluviennin euroista.
Keskustellessani teollisuusyritysten toimitusjohtajien kanssa on selvinnyt, että ilahduttavan moni on jo löytänyt kumppanikseen mikroyrityksiä. Mikroyrityskumppanuuksia on luotu monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi mikroyrityksellä voi olla spesifistä osaamista tai kykyä, jota teollisella yrityksellä ei ole.
Useimmilla teollisuusyrityksillä on jatkuva osaajapula, mutta toisaalta lyhyt ennustettavuus. Tässä mikroyritys pystyy tarjota teollisuusyrityksen kaipaamaa joustoa työvoiman tarpeeseen vaikka ruuhkahuipussa.
Haasteena usein nähdään riippuvuussuhteen muodostuminen: jos mikroyritys ei pystykään kriittisellä hetkellä tarjoamaan palveluita, pk-yritys voi olla ongelmissa.
Kriittisten riippuvuuksien tunnistamisen, vaihtoehtoisten ratkaisujen tarjoamisen ja avoimuuden avulla mikroyritys pystyy saavuttamaan helpommin myös sellaisia luottamuksellisia asiakassuhteita, joissa muuten turvauduttaisiin asiakasyritysten omaan henkilöstöön.
Yksinkertaisimmillaan teollisuuden yritykset ovat mikroyrityksille asiakkaita, jotka tuovat leivän pöytään. Ne voivat kuitenkin olla myös paljon muuta.
Yrityksen arvonluonnin ydin on aina tuote tai palvelu, joka on niin hyvä, että asiakas siitä haluaa maksaa. Useimmiten yrityksestä kuitenkin pitää löytyä myös taloushallinto-, johtamis- ja vaikka myyntiosaamista, jotka pienissä yrityksissä vähentävät kykyä keskittyä arvonluonnin ytimeen.
Kumppanuus isompien yrityksien kanssa voi mahdollistaa pienemmälle yritykselle kyvyn erikoistua vahvasti tietylle alueelle. Kun vaikka markkinointihenkilö pääsee erikoistumaan some-markkinointiin, lopputulos on hyvä kaikkien kannalta: työntekijä pääsee keskittymään haluamaansa erikoisalaan, asiakas saa selvästi parempaa osaamista – osaamista, jota ei kannata kehittää asiakkaan omalle henkilöstölle – ja mikroyritys pystyy kehittämään kompetensseja edelleen.
Parhaimmillaan kumppanuus on pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa toimittaja toimii luotettuna kasvun kumppanina asiakkaalle ja kummatkin hyötyvät. Samalla kun asiakas kasvaa ja kansainvälistyy, aukeaa myös toimittajalle uusia mahdollisuuksia kasvaa asiakkaan kanssa.
- Etsitään yhdessä win-win. Mitä voidaan tehdä yhdessä lyhyellä tähtäimellä ja miten yhteistyö voisi kehittyä jatkossa?
- Tunnistetaan erityispiirteet ja haasteet kummaltakin puolelta. Pitkäjänteisessä yhteistyössä on tärkeää keskustella ennalta myös haastavammista tilanteista.
- Avoimuus ytimessä. Pelisäännöt pitää olla selvät ja viestinnän säännöllistä.
Lue lisää teknologiateollisuudesta ja taloudesta täältä.
Kirjoittaja:
Teemu Polo, johtava asiantuntija, pk-yritykset ja yrittäjyys, Teknologiateollisuus ry
Kuva: Liisa Takala
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus