Taloustutkimuksen tekemän gallupin tulokset roihauttivat hellekesän tunnelmat myös poliittiseen keskusteluun. Ylen kysely julisti: ”Neljä viidestä haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna – ja että valtio maksaa viulut”. Tämän jälkeen media haastatteli eri asiantuntijoita politiikkojen väittelyn tueksi. Ainakaan omiin silmiini ei sattunut juurikaan puheenvuoroja, joissa olisi pohdittu, voitaisiinko tätä tavoitetta tukea järkevästi, kaikkia hyödyntävällä tavalla. Kenenkään etu ei ole kaataa rahaa tukemaan toimintoja, jotka eivät ole kansantaloudellisesti järkeviä.
Samassa Ylen jutussa on haastateltu Pohjois-Savon maakuntajohtajaa Marko Korhosta, joka nostaa esiin maakuntansa elinkeinoelämän. Pohjois-Savon maakunta on vahvasti maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden varassa: kaksi kolmasosaa vientituloista ja ulkomaankaupasta tulee Kuopion kaupungin ulkopuolelta, ja yli 40 prosenttia yritysten liikevaihdosta tuotetaan maaseudulla tai harvaan asutuilla alueilla.
Suomihan on nimenomaan mikroyritysten maa, 95 % kaikista yrityksistä on mikroyrityksiä, eli alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä. Pienyrittäjyyteen lapsuudesta asti perehtyneenä ja sittemmin aikuisikäni sitä eri muodoissa ja eri aloilla tutkineena, uskallan väittää, että useimmille siihen ryhtyneillä mikroyrittäjyys on ennen kaikkea tapa työllistää itsensä sillä alueella, missä haluaa asua – joko perheen, harrastusten tai muiden henkilökohtaisten syiden takia. Yrityksen toimiala tulee valittua oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan niistä mahdollisuuksista, mitä paikkakunnalla on taloudellisesti mahdollisuus toteuttaa.
Miten tämä kaikki liittyy alussa mainittuun uutispommiin? Toivoisin, että kaikki ne 80 % suomalaisista, jotka toivovat koko Suomen asuttuna pysymistä, tekisivät osansa suoraan, eikä verojen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa kotimaisten, usein läheltä löytyvien yritysten palveluiden käyttämistä. Aluepolitiikan työkalujen ja aluekehitysvarojen tehokkainta käyttöä mielestäni on suunnata niitä ennen kaikkea mikroyritysten tarpeita vastaavaksi.
Yrittäjät tietävät, miten julkinen sektori voisi parhaiten tukea heidän toimintaansa. Usein nämä toivotut tukimuodot ovat varsinaista toimintaa täydentäviä osia, kuten markkinointia, kaupallistamista tai rahoituksen hakemista, mihin pienessä yrityksessä ei ole pistää erillisiä resursseja. Suomea ei voi väkisin pitää asutettuna, mutta ”valtio” voi toimia mahdollistajana, jotta yrittäjät voivat asua siellä he missä haluavat, ja samalla tukea harvan asutuksen alueita pysymään elinvoimaisina ja toimivina.
Kirjoittaja:
Katariina Ala-Rämi
Oulun yliopisto, MicroENTREn tutkijatohtori
Energiakaivos—hanke: Pyhäsalmen kaivoksen uudet liiketoimintamahdollisuudet
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 08/2018.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus