Brändi ja brändäys? Meillä kaikilla on varmaan joku omanlaisensa mielikuva siitä, mistä näissä oikein on kyse. Ehkä useimmiten liitämme käsitteen brändi ensimmäiseksi suuriin kansainvälisiin yrityksiin kuten Coca-Colaan, Googleen tai McDonald'siin. Toisaalta mielleyhtymä brändistä sotkeutuu helposti myös yrityksen maineen, imagon ja logon käsitteisiin.
Yrityksen brändissä on kyse liiketoiminnan ympärille rakentuneesta positiivisesta mielikuvasta, yrityksen olemuksesta, joka erottaa yrityksen muista. Samalla se on kaikkea sitä mitä yritys tekee ja miten se sen tekee, siis kokonaisvaltainen lähestymistapa. Wikipediakin tietää, että brändin arvo muodostuu nimen ja logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin takaamasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista.
Brändi on myös tuotteen tai palvelun sisällön ja identiteetin mielikuva, joka tuottaa yritykselle lisäarvoa. Vahvimmissa brändeissä asiakas kokee brändin käytön vahvistavan omaa identiteettiä tai statusta, jolloin brändin luomasta lisäarvosta ollaan erityisesti valmiita maksamaan. Brändi ja brändinhallinta voivat liittyä yrityksen lisäksi myös esim. julkiseen toimijaan tai henkilöön. Paikkojen brändejä tutkinut ”bränditohtori” Seppo Raunisto taas näkee, että kunnan brändi on sen tärkein voimavara ja omaisuuserä. Onpa yritystä siihen suuntaan ollut myös valtion tasolla, kun Suomen maabrändityöryhmä aikoinaan asemoi mielikuvaa kotimaastamme uusiksi Jorma Ollilan johdolla.
Brändäys ei kuitenkaan ole pelkästään suurten organisaatioiden markkinointiosaston toimenkuvaan kuuluva yksinoikeus, sillä samalla tavalla mikroyritys hyötyy luomalla positiivista mielikuvaa toiminnastaan. Mikroyritysten brändäyksessä on erityisesti kyse suhteiden rakentamisesta ja ylläpidosta, päätöksenteosta ja kaikesta siitä toiminnasta, mitä mikroyrittäjä omissa verkostoissaan päivittäin tekee. Mikroyritys pystyy ketterästi rakentamaan yhtenäistä mielikuvaa ja kohdistamaan halutun viestin henkilökohtaisella tasolla tärkeimpiin kohderyhmiin sekä reagoimaan nopeasti palautteeseen. Asiakastoiveisiin pystytään vastamaan tarvittaessa luovasti ja räätälöidysti henkilö- ja asiakaskohtaisella palvelulla. Mikroyritys voi siis hyödyntää pienuuteensa liittyviä vahvuuksiaan myös brändäyksessä.
Yrityksen tarinaa ei tule brändäyksessäkään unohtaa, sillä se on aina omanlaisensa, aito ja uniikki. Kun brändin rakentaminen ja ylläpito lähtee luontaisesti mikroyrityksen sisältä sen omasta yritysidentiteetistä, brändinhallintakin konkretisoituu usein yrittäjän oman persoonan ja tekemisen kautta asiakkaille ja muille sidosryhmille. Johdonmukainen ja arkipäiväisellä tekemisellä luotu positiivinen mielikuva sekä rajallisten resurssien pohjalta kohdennettu, brändiä tukeva viesti synnyttää tarinan. Tällä tarinalla mikroyritys asemoituu tavoitellussa positiivisessa valossa ja toteuttaa brändin yhden tärkeän funktion: auttaa valinnan edessä olevaa asiakasta hänen ostopäätöksessään.
Kirjoittaja:
Martti Saarela, KTM, OTM, vs. ohjelmajohtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Hyödynnetyt lähteet:
Sandbacka, J. 2010. Brändätään pikkaisen: pk-yrityksen brändikirja
Rainisto, S. 2013. Paikan brändäys ja markkinointi alueen menestystekijänä
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 12/2017.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus