Mikroyritysten merkitys korostuu maaseutumaisilla alueilla

Suomen väestö ja talous ovat keskittyneet pitkään, mutta osa seuduista ja yrityksistä kulkee vahvasti vastavirtaan keskittymiskehityksen suhteen.
ilmakuva pellolta kyntökoneesta

Euroopan ja Suomen mittakaavassa syrjäisyys tai rakennemuutos on merkittävä haaste, mutta ei este menestykselle. Eri puolilta maata ponnistaa uusia kasvu- ja vientiyrityksiä, mutta alueelliset erot ovat suuria. Tämä selviää Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisemasta Mikroyritysten Tilastokatsauksesta MY Tilastot.

Suomalaisista, aktiivisesti liiketoimintaa tekevistä yrityksistä 86 prosenttia on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä. Nämä 152 000 mikroyritystä työllistävät 258 000 ihmistä. Erityisesti maaseutumaisissa, syrjäisissä tai rakennemuutoksen haastamissa kunnissa mikroyritysten talous- ja työllisyysvaikutukset korostuvat. Tilannekuva mikroyrityksistä on kuitenkin ollut epäselvä. Kokonaisuutta voi kehittää parhaiten, kun tietopohja vahva. Oulun yliopiston tuottama mikroyritysten tilastokatsaus vastaa tähän tarpeeseen.

Keski-Pohjanmaalla ja laajemmin Kokkolan eteläpuolisella maaseudulla erottuu vahva mikroyrityskeskittymä. Toimivia mikroyrityksiä on väestöön nähden paljon erityisesti Kaustisella, Evijärvellä, Vimpelissä, Uudessakaarlepyyssä, Soinissa ja Vöyrillä, joissa tuhatta asukasta kohden mikroyrityksiä on yli 40, kun koko maan keskiarvo 27. Mikroyrityskeskittymiä on myös muun muassa Vaasan-Seinäjoen eteläpuolisella maaseudulla sekä Helsingissä.

Mikroyrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä Kokkolan eteläpuolisella maaseudulla. Evijärvellä, Perhossa ja Soinissa yli 20 prosenttia työllisistä työskentelee mikroyrityksissä, ja muutenkin alueella ollaan selvästi koko maan keskiarvon (10 prosenttia) yläpuolella. Myös mikroyritysten liikevaihdon tarkastelussa sama mikroyrityskeskittymä erottuu maan tasosta: Soinin, Vimpelin, Evijärven ja Uudenkaarlepyyn mikroyritykset tuottavat yli 150 00 euron liikevaihdon kunnan asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo on 9 000 euroa. Toisaalta Helsingin mikroyritykset tuottavat 23 000 euron liikevaihdon asukasta kohden, mikä on lähellä maan kärkeä.



Kaustisen seutukunta on poikkeuksellisen vahva mikroyritysten vientialue. Kaustinen on maan vahvin alue mikroyritysten tavaraviennissä suhteessa väestömäärään Pietarsaaren seutukunnan pitäessä kolmossijaa. Mikroyritykset vastaavat Kaustisella lähes puolesta seudun tavaraviennin arvosta.

Mikroyritykset ovat kokonaisuutena vahva työllistäjä ja merkittävä aluetaloudellinen voima. Alueelliset erot voivat selittyä monilla tekijöillä. Mikroyritysten yleisin toimiala Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa on turkistarhaus, Järviseudulla tieliikenteen tavarakuljetus ja Helsingissä liikkeenjohdon konsultointi. Alueellisen kilpailukyvyn tutkimuksessa nousevat esiin hyvät tieto- ja liikenneyhteydet sekä koulujen ja elinkeinotoimijoiden verkostot. Kunnan yritysmyönteisyys ja strategiset päätökset, asukkaat, asenteet, maantieteellinen sijainti ja luonnonvarat vaikuttavat myös alueiden eroihin.

Onnistuneet kehittämistoimenpiteet luovat alustan uusille innovaatioille, jotka aiheuttavat positiivisen kierteen. Kilpailukykyinen alue houkuttelee uusia yrityksiä vetäen puoleensa pääomia ja osaajia. Alueelle syntyy yrityskeskittymä, jossa yritykset verkostoituvat ja kehittyvät. Näin syntyy uutta liiketoimintaa hiipuvien alojen tilalle. Tulevaisuuden menestysalueita yhdistävät tietointensiivisyys, tulevaisuuden teknologiat ja korkea koulutustaso.

Tutustu Mikroyritysten tilastokatsaukseen: www.oulu.fi/my_tilastot.





Kirjoittajat:

Pauliina Björk, FM, DI, projektitutkija

Ossi Kotavaara, FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Marko Matalamäki, KTT, ohjelmajohtaja

Tämä asiantuntijapuheenvuoro on julkaistu alunperin Keskipohjanmaa-lehdessä 3.10.2021.