Mikroyritysten muutoskyvykkyys

Resilienssi korostuu kriisiaikoina, mutta yritysten ja liiketoiminnan muutos ja kehittäminen sinänsä ovat aina ajankohtaisia teemoja. Usein vain juuri kriisit pakottavat yksilöitä ja yrityksiä muuttumaan.

Korona-ähkyä ilmassa? Koronasta on kevään aikana puhuttu niin paljon, että kaikessa sen vakavuudessa jopa tutkijalle alkaa aiheen käsittelyyn hiipiä turnausväsymys (tarkemmin sanottuna sen negatiivisten puolien). Elinkeinoelämä ja mikroyritykset ovat osana kriisiä kohdanneet yhden viime vuosikymmenten suurimmista mullistuksista. Useilla toimialoilla liikevaihto katosi hetkellisesti lähes kokonaan ja moni kuluttajan näkökulmasta normaali asia loppui kuin seinään. Hyvänä puolena tässä on se, että nyt jos koskaan myös mikroyrittäjien merkitys ja arvokas työpanos huomattiin käytännössä.



Suomi on jälleen avautumassa ja pohtimisen arvoinen kysymys on, mitä tästä opimme ja miten voimme hyödyntää sitä tulevaisuudessa. Puhutaan resilienssistä eli muutoskyvykkyydestä, käytännöstä siitä, miten yrittäjä ja yritys pystyy vastaamaan äkilliseen muuttuneeseen tilanteeseen ja toimiaan kestävästi hyödyntämällä uusia ideoita(*1). Kun näköpiirissä on, että kriisit eivät ainakaan ole vähenemään päin on teeman merkitys huomattu ja myös niihin varautuminen ja muutoskyvykkyyden kehittämisen merkitys kasvaa.



Resilienssi korostuu kriisiaikoina, mutta yritysten ja liiketoiminnan muutos ja kehittäminen sinänsä ovat aina ajankohtaisia teemoja. Usein vain juuri kriisit pakottavat yksilöitä ja yrityksiä muuttumaan. Muutosta voi myös tehdä proaktiivisesti eli etupainotteisesti. Eräässä mainoksessa oli vuosia sitten iskulause, ”muutu ennen kuin pakko”. Yritykset usein ovatkin edelläkävijöitä uusien tuulien haistamisessa ja muutoksen kärjessä. Mikrojen etuna on tietysti ketteryys mahdollisuus reagoida nopeasti. Resilienssin kehittämiseen liittyy myös paljon taitoja ja osaamista, joita voi kehittää.



MicroENTRE® on ollut kanssamatkaajana noin kymmenen mikroyrittäjän kanssa koronakriisin alkuvaiheesta asti ja heidän kanssaan on säännöllisesti kartoitettu Koronan vaikutuksia yrittäjään ja liiketoimintaan. Viimeisemmäksi on lähtenyt käyntiin myös Oulun Yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) luotsaama SISUa ja digiä yrittäjyyteen -hanke, jos yritysten mikroyrittäjien kokonaisvaltaista selviytymistä siten, että yritystoiminnan jatkaminen olisi mahdollista COVID-19-kriisin aikana ja sen päätyttyä. Aiheen tiimoilta tehdään tutkimusta ja kehitystyötä nyt myös erityisesti mikroyritysten näkökulmasta.



Mikä sitten edesauttaa yrittäjän muutoskyvykkyyttä ja selviämistä tämänkaltaisista kriiseistä? Tärkeässä roolissa ovat yrittäjän ihmissuhteet, jotka tarjoavat tukea ja rohkaisua. Lisäksi tarvitaan tunnesäätelytaitoja, vuorovaikutustaitoja, itse luottamusta ja uskoa ja kykyä tehdä realistisia vaihtoehtoisia suunnitelmia (*2). Läheskään kaikkeen emme tietysti voi itse vaikuttaa, mutta vaikutetaan niihin, joihin voimme.

Santeri Halonen

Projektitutkija

MicroENTRE Mikroyrittäjyyskeskus

*

1 Korber, S. & Mcnaughton, R. B. (2018). Resilience and entrepreneurship: A systematic literature review. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 24(7), pp. 1129-1154.



2 Hedner, T., Abouzeedan, A. & Klofsten, M. (2011). Entrepreneurial resilience. Annals of Innovation & Entrepreneurship, 2(1)

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 09/2020.