Mikroyritysten vastuullisuus – arvolatautunut toimintaympäristö

Jatkuva muutos on tullut silti jo paljon aiemmin, jolloin toimintaympäristöön on tullut erilaisia shokkeja johtuen pandemiasta, kulutuskäyttäytymisen muutoksesta, digitaalisuudesta, erilaisista mediailmiöistä ja asioiden julkisuudesta eli medianäkyvyydestä. Kaikkein perinteisimmät organisaatiot ovat joutuneet pakon edessä muuttamaan toimintamallejaan ja etsimään luottamusta omasta organisaatiosta aivan uudenlaisissa ja jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Miten johdetaan etätyöyhteisöä ja kuinka pidetään perinteinen kontrolli silloin, kun emme enää työskentele samojen seinien sisäpuolella ja johtaminenkin tulisi olla ennemmin palvelua kuin mittarien tuijottamista sekä perinteistä organisaatiomalliin perustuvaa ihmisten ja asioiden hallinnointia? Miten johdetaan organisaatiota, jonka liiketoimintaympäristö muuttui päivässä Ukrainan sodan myötä? Kuinka tehdä uusi strategia isoille maantieteellisille alueille päivissä; joskus ehkäpä tunneissa?



Yrityksissä ja yhteisöissä - niin suurissa kuin pienissäkin - valta on keskittynyt yhä enenevissä määrin yrityksen arvoihin ja erityisesti niihin arvoihin, joita yrityksissä todellisuudessa todeksi eletään. Toisinaan yritykset ovat päättäneet arvoistaan, mutta käytännössä ne eivät olekaan niitä arvoja, joiden mukaan erilaisten sidosryhmien kanssa eletään. Oletko koskaan miettinyt mitkä omista arvoistasi ovat sellaisia, joista et ole missään tilanteessa valmis luopumaan? Kysymys kannattaa tehdä erityisesti mikroyrityksissä itselleen selväksi, koska silloin myös toimintatapoja on helpompi selkeyttää nopeastikin kriisitilanteessa. Arvot kuitenkin muuttuvat ajan myötä, jolloin niitä kannattaa päivittää tai ainakin sanoittaa uudella tavalla.



Ihmiset ovat entistä tietoisempia arvoistaan ja haluavat toimia niiden mukaisesti tehdessään päätöksiä mm. siitä, minkä yrityksen tuotteita tai palveluita halutaan käyttää, missä organisaatiossa työskennellä tai millaista toimintaa tai puhetta peukuttaa tai kritisoida somessa. Nämä voivat johtaa myös arvojen vastakkainasetteluun, kun ihmiset ovat entistä kärkkäämpiä tarttumaan havaitsemaansa yleisesti hyväksyttyjen arvojen vastaiseen toimintaan. Tämän hetken yhteiskunnassamme onkin heräämässä vahvasti halu selvittää, millaisessa maailmassa haluamme elää ja millaisia arvoja puolustaa.



Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn toteuttaman HYBRIDI-hankkeen tilaisuudessa 31.3. pohdimme mikro- ja pienyrittäjien kanssa, miksi yritysten kannattaa pohtia arvojaan, millaiset arvot ovat hyviä, ja miten niistä kannattaa viestiä. Keskustelua käytiin Ukrainan sodan aiheuttamista arvokärjistymistä, ja miten ne yrityksissä näkyvät.

"Tällaisia tilanteita on mahdollista välttää käyttämällä proaktiivista eli ennakoivaa viestintää: pyritään viestimään ajoissa ja aidosti sekä pyritään rakentamaan dialogia yritysten kanssa. Suuri yleisö odottaa yritykseltä kannanottoja ja nopeita päätöksiä, ja jollei niitä tule tai niitä olla valmiita viestimään, niin keskustelu muodostuu helposti yrityksen kannalta epäsuotuisaksi. Viestintää ei pidä lopettaa, vaikka ei olisi tiedotettavaa ja yleisö odottaa nopeaa reagointia. Myös keskeneräisestä saa viestiä; kukaan ei ole valmis ja tärkeintä on, että työtä vastuullisuuden eteen jatketaan", tilaisuudessa puhunut viestintä- ja arvovalmentaja Jukka Saksi tiivisti.



Jukka Saksin vinkit arvojen hyödyntämiseen:

• Panosta vallitsevan arvo- ja viestintäympäristön tulkintaan

• Varmista, että arvot ovat selkeät ja työyhteisö jakaa ne

• Konkretisoi arjen kohtaamisissa, mitä arvot tarkoittavat tekoina

• Huomioi ja noteeraa työyhteisössäsi arvojen mukainen toiminta

• Kerro läpinäkyvästi matkasta ja myös arvoihin liittyvistä haasteista

Kirjoittajat:

Sari Liikala KTM, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE

Riikka Franzén, KTT, tutkijatohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Kuva: Pexels