Tästä haasteesta meille avautuu kuitenkin luontevia talouden kasvun mahdollisuuksia, jos otamme tavoitteeksi kasvun naapurimaidemme tasolle. Esimerkiksi Viron keskimääräisellä viennillä Suomen mikroyritykset toisivat 5,1 miljardia euroa kasvua tavaravientiin ja Ruotsin tasolla jopa 9,6 miljardia vuoden 2018 tasolla. Voimme nähdä tilastoaineiston avulla mistä vientiä harjoittavien mikroyritysten keskittymät löytävät ja käynnistää tiedon vaihdon ja käytänteiden kartoittamisen mikroyritysten viennin edistämiseksi.
Eurostatin mukaan Suomen suurten yritysten tavaraviennin arvo oli 41,2 miljardia vuonna 2018. Se kattoi 65,4 % koko viennistä. Vastaavasti pienten ja keskisuurten yritysten tavaraviennin arvo oli 20,1 miljardia euroa (31,9 %) ja mikroyritysten tavaraviennin arvo oli vain 1,7 miljardia (2,7 %). Suhteessa muihin suomalaisten mikroyritysten tavaravienti on vaatimatonta verrattuna Euroopan pieniin ja kehittyviin talouksiin, etenkin naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan (Eurostat 2018). Tästä haasteesta meille avautuu kuitenkin luontevia talouden kasvun mahdollisuuksia, jos otamme tavoitteeksi kasvun naapurimaidemme tasolle.
Suomen ja verrokkimaiden (muut Euroopan pienet kehittyneet taloudet ) välisten kehityserojen kiinniottamiseksi tarvitaan kuitenkin näyttöön perustuvaa tietoa toimivista toimintamalleista sekä niiden perustella rakennettuja olosuhteisiimme räätälöityjä toimenpiteitä. Mikroyritysten tavaraviennin kasvattaminen on Suomen vientirakenteen vahvistumisen ja monipuolistumisen edellytys. Esimerkiksi Viron keskimääräisellä viennillä Suomen mikroyritykset toisivat 5,1 miljardia euroa kasvua tavaravientiin ja Ruotsin tasolla jopa 9,6 miljardia vuoden 2018 tasolla.
Kokonaisuudessaan Suomen tavaravienti henkeä kohden on samaa kokoluokkaa kuin Viron ja Liettuan. Latvia jää vertailussa viimeiseksi. Ruotsin tavaravienti henkeä kohden on hiukan suurempi kuin Suomessa ja Norjassa tavaravienti on vielä neljänneksen Ruotsiakin suurempi. Palveluviennin kokonaisarvo on Suomessa ja Liettuassa noin neljäsosa tavaraviennin arvosta, kun taas Virossa, Latviassa ja Ruotsissa palveluviennin arvo on noin 40% tavaraviennin arvosta. Norjassa myös palveluvienti on omaa luokkaansa: 75% joukon suurimman tavaraviennin arvosta. (The Observatory of Economic Complexity, 2019).
Yleisesti tilastoista voidaan tutkia tavaravientiä ja palveluvientiä. Välillistä vientiä eli osallistumista vientiä harjoittavien yritysten alihankintaketjuihin ei kokonaisuudessaan löydy valmiista tilastoista. Mikroyritysten viennin tutkiminen valmiista tilastoista ei ole suoraviivaista. Tavaravienti tilastoidaan tullaamisen yhteydessä muutoin hyvin kattavasti, mutta EU:n sisäkaupan osalta pienillä vientiyrityksillä on maakohtainen ilmoitusvelvollisuuden alaraja. Baltiassa raja on Suomea matalampi, kun taas Ruotsissa korkeampi. Pienimpien, vain EU:n sisälle vientiä harjoittavien yritysten tiedot puuttuvat tilastoista EU-maiden osalta.
Viennin arvon tilastointi koskee siis vain osaa mikroyrityksistä. Palveluvientitilastot taas perustuvat kyselyihin, jotka suunnataan pääasiassa suuremmille palveluvientiä harjoittaville yrityksille. Mikroyritysten vientiä tutkittaessa tavaravientitilastoja voidaankin ajatella parhaina käytettävissä olevina vertailuarvoina, joita käytetään koko viennin käsittäviä tilastotietojen sijaan alueellisia ja toiminnallisia eroja etsittäessä.
Mikroyritysten viennin merkitys avautuu helpoiten suhteuttamalla vientieurot maiden tai alueiden väestöihin. Mikroyritysten tavaraviennin tarkastelu kartalla tuo esiin huiman eron Suomen ja naapurimaiden välillä. Katsottiinpa mikroyritysten viennin osuutta suhteessa alueen kokonaisvientiin tai väkilukuun, Ruotsin, Norjan, Viron, Latvian ja Liettuan mikroyritykset harjoittavat enemmän vientiä suomalaisiin mikroyrityksiin verrattuna. Miksi tätä kannattaa tutkia ja mistä se kertoo?
Kuva 1. Mikroyritysten tavaravienti Euroopassa maittain suhteessa väestöön (1000 € per asukas).
Mikroyritysten viennin osuutta alueen koko viennistä tarkastellessa erityisesti Baltian maat erottuvat suuremmalla osuudella, mutta myös Ruotsin ja Norjan alueilla mikroyritysten osuus alueen koko viennistä on enimmäkseen Suomen alueita korkeampi. Ruotsin Jämtlannin läänissä mikroyritysten osuus on lähes neljännes ja Liettuan Vilnan läänissä sekä Norjan Tromssan ja Finnmarkin alueella viidesosa alueen koko viennistä. Muita alueita, joissa mikroyritysten vienti ylittää kymmenen prosenttia koko viennistä ovat Riikan alue, Liettuan Utenoksen alue Vilnan pohjoispuolella, Tallinnan ympäristö eli Põhja-Eesti, Gotlanti, Viron kaakkoisnurkka Lõuna-Eesti, Tukholman lääni, Liettuan Marijampole, Norjan Møre og Romsdal sekä Ruotsin Hallanti. Suomessa korkein mikroyritysten osuus 7% on Etelä-Karjalassa. Tilaston häntäpäässä ovat Suomen maakunnat Lappi ja Varsinais-Suomi alle 0,5% osuudellaan.
Alueita tutkittaessa on syytä pitää mielessä, että vienti on tilastoitu monipaikkaisen yrityksen pääkonttorille. Mikroyritykset eivät useimmiten ole monipaikkaisia, mutta kaikkien yritysten viennistä puhuttaessa suurten kaupunkiseutujen rooli korostuu tämän vuoksi. Jos alueella on merkittäviä suurempia vientiyrityksiä, mikroyritysten prosentuaalinen tai väestöön verrattava osuus jää pieneksi, vaikka absoluuttinen arvo olisikin suurehko.
Kuva 2. Mikroyritysten tavaravienti Itämeren ympäristössä alueittain suhteessa väestöön (€ per asukas).
Mikroyritysten vientiä kannattaa verrata myös väestön määrään. Tällöinkin kärkikymmenikkö on lähes samanlainen kuin yllä mikroyritysten viennin suhdetta alueen koko vientiin verratessa, vain hieman eri järjestyksessä: ykkösenä Tallinnan, Vilnan ja Tukholman alueet, sitten Møre og Romsdal, Riikan alue Norjan Nordland, Lõuna-Eesti, Länsi-Götanmaa sekä Jämtlanti. Tässä vertailussa perää pitävät Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi sekä edellisen vertailun kärkikymmenikköön kuulunut Gotlanti. Gotlannin viennistä vastuuta mikroyrityksillä on suhteessa paljon, mutta suurin osa väestöstä työskentelee muun kuin tavaravientisektorin parissa. Samaa kertoo myös Gotlannin hännänhuippustatus koko viennissä suhteessa väestöön.
Alueen koko vientiä suhteessa väestöön tarkastellessa vahvimmat alueet ovat Liettuan Telsiu, Ruotsin Kronobergin lääni, Lappi, Länsi-Götanmaa, Møre og Romsdal, Tukholma, Södermanland ja Vestmanland Ruotsissa sekä Pohjanmaa. Ruotsin Länsi-Götanmaa, Tukholma sekä Norjan Møre og Romsdal ovat siis väestöön nähden vahvoilla sekä mikroyritysten että kaikkien yritysten tavaravientimääriä tarkastellessa.
Suomea seutukuntatasolla tarkastellessa Kaustinen, Varkaus ja Savonlinna ylittävät 10% rajan mikroyritysten osuutta koko viennistä tarkastellessa. Mikroyritysten vienti suhteessa väestöön on suurinta Kaustisen lisäksi Kotka-Haminassa, Maarianhaminassa ja Pietarsaaren seutukunnassa. Euromäärällisesti jäädään kuitenkin selvästi taakse aiemman kansainvälisen vertailun kärjestä väestöön verrattuna. Mikrojen viennissä väestöön nähden perää pitävät Itä-Lappi, Ylä-Pirkanmaa sekä Kehys-Kainuu.
Kuva 3. Mikroyritysten tavaravienti Suomessa seutukunnittain suhteessa väestöön (€ per asukas).
Seutukuntien koko vientiä väestöön verratessa Vakka-Suomi on omaa luokkaansa Suomen mittapuulla reilulla 91 000 eurolla henkeä kohden ja päihittää kirkkaasti myös äskeisen kansainvälisen vertailun suurempien alueiden kärjen. Selvänä kakkosena on Kemi-Tornio 44 000 eurolla henkeä kohden. Tässä vertailussa kolmatta ja neljättä sijaa pitävät Pietarsaaren seutukunta ja Kotka-Hamina pärjäävät sekä mikroyritysten että kaikkien yritysten viennin tarkastelussa suhteessa asukaslukuun.
Tavaraviennin tarkastelulla saadaan uutta tietoa, mutta vastaava näkymä palveluvientiin tarvittaisiin. Tavaravienti linkittyy suoraan tiettyihin toimialoihin, joilla vientituotteita valmistetaan. Suomessa tavaravientiä harjoittavien mikroyrityksen tärkeimmät toimialat liittyvät koneisiin ja laitteisiin. Palveluviennin osalta olemme vielä kyselytutkimusten ja pienten otosten varassa. Ajatus kääntyy talouden datavarantojen parempaan hyödyntämiseen, jotta voidaan välttää pienten yritysten kuormittamista uusilla tilastointipyynnöillä.
Miten tuotetulla mikroyritysten viennin aluetiedolla päästäisiin vaikuttamaan ja kohti kasvu-uraa yrityksissä? Voimme nähdä yritysdatan avulla mistä vientiä harjoittavien mikroyritysten keskittymät löytävät. Data-analytiikalla voimme syventää alueellisia tarkasteluja Suomessa ja Euroopassa toimialoittain ja kasvu-urien tarkastelussa sekä rikastaa analyysiä muulla yhteiskunnallisella datalla. Olennaisinta olisi kuitenkin käynnistää tiedon vaihto ja käytänteiden kartoittaminen mikroyritysten osalta parhaiden viennissä menestyvien alueiden kanssa. Mitä vientiä harjoittavien mikroyritysten ydinalueilla on tehty toisin? Ovatko erot syvällä yhteiskunnan rakenteissa sekä kulttuurissa? Löydetäänkö ratkaisut toimintamalleista ja ovatko ne tuotavissa sekä sopeutettavissa Suomen eri aluille?
Meillä on Ruotsin ja Norjan kanssa monta yhteistä ominaisuutta, kuten erittäin korkea rakenteellinen onnellisuus, tasa-arvo sekä koulutustaso. Olemme myös vahvoja vientimaita. Miksi emme siis pystyisi samaan tai jopa parempaan mikroyritysten viennissä?
FM DI Pauliina Björk, projektitutkija; dosentti, FT Ossi Kotavaara, tutkimusjohtaja; FT Anna-Mari Simunaniemi, tutkimusjohtaja; FT, OTM, KTM Martti Saarela, kehityspäällikkö; professori, TkT Matti Muhos, johtaja
Aineistot
Central Statistical Bureau of Latvia (2019). Mikroyritysten vienti alueittain: tilattu aineisto. (22.3.2021)
Eurostat (2018). Trade by NACE Rev. 2 activity and enterprise size class (10.6.2021) https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/7d599243-4fb3-4866-8f87-05dd35acb502?lang=en
Statistics Estonia (2020). Mikroyritysten vienti seutukunnittain: tilattu aineisto. (15.3.2021)
Statistics Lithuania (2019). Mikroyritysten vienti seutukunnittain: tilattu aineisto. (14.5.2021)
Statistics Norway (2020). Mikroyritysten vienti seutukunnittain: tilattu aineisto. (24.2.2021)
Statistics Sweden (2019). Mikroyritysten vienti seutukunnittain: tilattu aineisto. (15.2.2021)
The Observatory of Economic Complexity (OEC) (2021). 2019 Rankings (10.6.2021) https://oec.world/en/
Tilastokeskus (2021). Mikroyritysten vienti seutukunnittain: tilattu aineisto. (26.3.2021)
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus