Talous ja Nuoret TAT on tehnyt työelämään liittyviä asennekyselyitä nuorten keskuudessa jo 80-luvulta lähtien. Toukokuussa julkaistu vuoden 2022 Nuorten tulevaisuusraportti keskittyy nuorten peruskoulun jälkeisiin suunnitelmiin, yleisiin työelämäasenteisiin sekä alueellisiin eroihin kesätöihin hakeutumisessa ja tulevaisuuden työllistymisessä.
Raportista käy ilmi, että nuoret kokevat yrittäjyyden yhä houkuttelevampana uravaihtoehtona. 32 % nuorista kertoi voisivansa harjoittaa kevyttä yritystoimintaa opintojensa ohella, kun taas vuonna 2021 tätä mieltä oli 28 % vastaajista. Myös Työ-ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen ja valtion yrittäjyysstrategian vetäjän Jaana Lapin mukaan kynnys lähteä yrittäjäksi on madaltunut ja motiivit yrittäjäksi ryhtymiseen ovat muuttuneet: aiemmin yrittäjyys nähtiin keinona vaurastua, mutta nykyään nuoret näkevät sen keinona muuttaa maailmaa. Nuorten on tänä päivänä helppo kokeilla yrittäjyyttä esimerkiksi kaupunkien ja kuntien kesäyrittäjyyden tai 4H-yrittäjyyden kautta, jolloin he voivat saada arvokasta kokemusta ja tietoa yrittäjänä toimimisesta.
Nuorten myönteistä yrittäjyysasennetta tukee myös raportin tilasto siitä, että lähes puolet nuorista tekisi mieluiten omasta harrastuksesta työn. Yrittäjyys mahdollistaa omien haaveiden sekä itsensä toteuttamisen, mikä luo merkityksellisyyttä elämään. Myös sosiaalinen media on omiaan kannustamaan yrittäjyyteen, sillä monet nuorten suosimat vaikuttajat toteuttavat itseään yrittäjinä, vaikka elantonsa sosiaalisessa mediassa tienaavat vielä harvat. Yleinen asenne yrittäjyyttä kohtaan tuntuu kuitenkin muuttuneen positiivisemmaksi nuorten keskuudessa.
Viisi tärkeintä tekijää tulevaa alaa valitessa ovat raportin mukaan:
Nuoret odottavat työelämältä merkityksellisyyttä sekä mielekkyyttä. Työ ei enää palvele yksinomaan taloudellisia pyrkimyksiä, vaikka hyvän toimeentulon takaaminen on edelleen yksi tärkeimmistä kriteereistä tulevan alan valinnassa. Raportin mukaan mielekkyyttä tuovat erityisesti mukavat kollegat sekä viihtyisä ympäristö, kun taas etätyömahdollisuutta pidetään vähiten tärkeänä tekijänä tulevaa alaa valitessa. Tähän on voinut vaikuttaa opiskelijoiden erityisesti vuosina 2020–2021 kokema etäopiskelupakko, joka on saanut nuoret kaipaamaan sosiaalisesti aktiivista työ- ja opiskeluelämää.
TATin raportissa esille nousee erityisesti nuorten kokema pelko työelämän kuormittavuudesta: vuonna 2022 noin joka kolmas vastaaja pelkäsi työelämän olevan liian raskasta, kun vuonna 2020 tätä mieltä oli noin viidesosa vastaajista. Tätä ilmiötä tukee raportin tilasto siitä, että nuoret toivovat tulevalta työltään erityisesti kohtuullisia työaikoja. Kulttuurimme onkin mennyt viime vuosina siihen suuntaan, että (työ)hyvinvoinnista puhutaan entistä enemmän, mikä osaltaan edistää asiaa. Toisaalta media on tuonut enenevässä määrin esille henkilötarinoita työelämän kuormittavuudesta, mikä voi negatiivisesti vaikuttaa nuoren ennakkoasenteisiin ja mielikuviin tulevaisuuden työelämästä jo ennen siihen siirtymistä.
Kuten raportista selviää, on nuorelle erityisen tärkeää, että hän voi hyödyntää työssään omia vahvuuksia niin paljon kuin mahdollista. Kun työssä pääsee käyttämään omaa osaamista, työ motivoi enemmän ja minäpystyvyyden kokemukset vahvistuvat. Työn mielekkyys vaikuttaa myös siihen, kuinka kuormittavana nuori työn kokee, vaikka kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti erilaisia. On tärkeää, että kouluissa kannustetaan nuorta löytämään oma suuntansa sekä autetaan häntä tunnistamaan omat vahvuutensa – johtipa se sitten mihin tahansa työn muotoon tai niiden yhdistelmään. Pääasia on kuitenkin se, että jokainen nuori löytäisi työelämästä juuri itselleen sopivan ja mieluisan paikan.
Kirjoittaja:
Adalmiina Levy, HuTK, viestintäharjoittelija
Lähteet:
Nuorten tulevaisuusraportti: https://tat.fi/wp-content/uploads/2022/05/TAT_Nuorten-tulevaisuusraportti_2022.pdf
TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022 -julkistustilaisuus: https://www.youtube.com/watch?v=fWMSs4nadtA
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus