Pienillä oppimistavoitteilla helmihetkiä elämään

On sanottu, että kun muutoksen tuulet puhaltavat, osa piiloutuu, mutta osa rakentaa tuulimyllyjä.
Päivi Lohikoski

Yllättäviä muutosvoimia on noussut esiin yhä kiihtyvällä tahdilla viimeisen kahden vuoden aikana. Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa korkean tason osaamiselle, jonka vaatimukset vain kasvavat. Yrityksille tapa selviytyä ja ottaa muutos vastaan kasvun mahdollisuutena, on oppiminen. Kuinka on mahdollista lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ihmisille yleisesti, mutta ennen kaikkea yrittäjille?



Oppiminen ei tarkoita yleensä isoja harppauksia eikä kaiken ottamista haltuun kerralla. Oppiminen on uteliasta asennetta, ennakkoluulottomuutta, kykyä kuunnella ja havainnoida ympäristöä sekä kyseenalaistaa omia ajatusmalleja. Oppiminen tapahtuu parhaimmillaan pieninä annoksina arjen keskellä. Ihmisen pitää haluta opettaa itseään. Näin osaaminen vahvistuu lähes huomaamatta ja suurilta ongelmilta ja yllättäviltä muutoksilta vältytään. Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen syntyy siten, että ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot tekevät työtä yhdessä avoimesti tietoa jakaen ja siitä oppien. Tieto on siitä mahtava resurssi, että se kasvaa mitä enemmän sitä jaetaan.



Uudet oppimisjärjestelmät vastaavat edellä mainittuihin haasteisiin ja siksi yliopistotkin ovat lähteneet mukaan täydennyskoulutusmarkkinoille uusimman tutkimustiedon palaset takataskussa. Tämän hetken oppimisjärjestelmä tarkoittaa työssä ja vapaa-aikana tapahtuvan oppimisen sekä koulutusjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta.



Yrittäjillä on usein niin kiire juosta polkupyörän vieressä, ettei ole aikaa hypätä satulaan polkemaan. Tunnistatko ilmiön? Yksinyrittäjä pyörittää usein valtavaa palettia, jossa tarvitaan oman yrityksen sisällöllistä osaamista, talous- ja viestintäosaamista, johtamis-, ennakointi-, myynti- ja hyvinvointiosaamista ja paljon muuta. Puute yhdessä palasessa vaikuttaa helposti muihin yrityksen osa-alueisiin. Siksi pysähtyminen oman osaamisen ja tekemisen äärelle kannattaa tehdä säännöllisesti. Elinikäisen jatkuvan oppimisen edistäminen on yrittäjille menestyksen ja myös hyvinvoinnin edellytys. Oppimista voi ajatella myös harrastuksena, joka palvelee sekä yritystoimintaa että henkilökohtaista elämää.

Olemme kaikki opettajia ja oppilaita kaikissa elämämme tilanteissa. Opettaja oppii aina yhtä paljon kuin opetettava, jos opetus on oikein ymmärretty. Silloin vuorovaikutus on rehellistä, avointa ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.



Verkko-opinnot ovat ratkaisu henkilölle, joka ei pysty sitoutumaan ja olemaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, vaan haluaa priorisoida vapauden muun toiminnan edelle. Verkko-opintoja tehdään oppimisympäristössä, joka on paikka tai yhteisö, jossa ihmisillä on käytössään erilaisia oppimisresursseja. Näiden resurssien avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään erilaisia asioita ja kehittämään mielekkäitä ratkaisuja käytännön ongelmiin.

Oulun yliopiston tarjoamissa Mikroyrittäjyyden verkko-opinnoissa ratkotaan käytännön yritystoiminnan haasteita ja tähdätään erilaisten yritysten erilaisiin tavoitteisiin.

On sanottu, että nykyihmisten keskittymiskyky on vain noin seitsemän sekuntia. Se on yhtä paljon kuin papukaijalla. Jotta opiskelijat voisivat omaksua tiedon tehokkaammin, on välttämätöntä, että sisällöt on räätälöity kiinnostavaksi paketiksi ja omaksuttavissa nopeudella, joka vastaa ihmisten kykyä keskittyä. Niinpä mikrokurssit on pakattu tiiviiksi ja viihdyttäviksi kokonaisuuksiksi.

Mikro-oppiminen on syntynyt uuden sukupolven oppijoiden sekä kiireisten yrittäjien ja yritysmaailman tarpeista. Oppimateriaalien on oltava saatavilla mobiilisti, nopeasti ja kätevästi 24/7, kun ongelma on käsillä tai tiedontarve yllättää. Oppimateriaalit pitää olla käytettävissä heti ja ratkaista konkreettinen ongelma. Mikrokurssin ehtii katsoa kahvitauolla ja podcastin kuunnella vaikkapa puolen tunnin työmatkan aikana. Mikrokurssin suorittaminenkin vaatii toki aina oppijan motivaation. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.



Kirjoittaja: Päivi Lohikoski, FT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Kuva: Juha Sarkkinen

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaa-lehden asiantuntijapuheenvuorona 10.4.2022.