Seminaarin paneelikeskustelun aiheita ovat muun muassa alueellinen kilpailukyky, yritysten kasvutekijöiden alueellinen merkitys sekä alueellisen erinomaisuuden hyväksi tehtävä tutkimustyö. Tapahtuman järjestää Oulun yliopiston Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (REx) yhteistyössä Kerttu Saalasti säätiön, Nivalan kaupungin ja Nivalan Teollisuuskylän kanssa.
Annika Saarikko on Suomen valtiovarainministeri ja Keskustan puheenjohtaja, joka on toiminut kansanedustajana jo vuodesta 2011. Ennen valtiovarainministeriyttään Saarikko on työskennellyt myös perhe- ja peruspalveluministerinä sekä tiede- ja kulttuuriministerinä. Suomen eri alueiden muutoskyvykkyyden ja tasavertaisuuden vahvistamiseen Saarikolta löytyy selkeitä näkemyksiä:
"Alueiden resilienssi, kriisinsieto- ja palautumiskyky, perustuu niiden omille vahvuuksille. Yleensä saavutettavuudesta, osaamisesta ja monipuolisesta sekä uusiutuvasta elinkeinorakenteella huolehtiminen tukee myös resilienssiä parhaiten. Ennakointikyky ja varautuminen auttavat niin ikään myös vaikeista tilanteista selviytymistä", Saarikko sanoo.
Saarikko näkee, että valtiovallan rooli on luoda edellytyksiä edellä sanotulle. Ehdotukset ovat konkreettisia.
"Kun alueiden erot kasvavat, tarvitsemme myös erityistalousalueita - positiivista diskriminointia - saadaksemme koko Suomen voimavarat käyttöön. Tällöin voitaisiin esim. verotuksellisin toimin lisätä alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä."
Saarikko korostaa, että alueiden tasapuolisen kehityksen kannalta keskeistä on vahvistaa inhimillistä pääomaa. "Koulutusta on jatkossakin kohdennettava Itä- ja Pohjois-Suomeen erityisesti korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä”, Saarikko toteaa.
Alueiden tasavertaisuus on edellytys koko Suomen menestykselle. ”Koko maa ei voi millään menestyä, jos heikommat tai erilaisten rakennemuutosten keskellä olevat alueet putoavat kelkasta”, Saarikko sanoo.
Saarikko avaa Kerttu Saalasti -seminaarin avauspuheenvuorollaan, jonka aiheena on “Kestävää kasvua alueellisesta erinomaisuudesta”.
Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtajalla Mari Kokolla on yrittäjyyden ja sen muuttuvan toimintaympäristön tuntemusta sekä kokemusta poliittisesta päätöksenteosta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Suomen Yrittäjien kenttäjohtajana ja elinkeinoministerin erityisavustajana. Koulutukseltaan Kokko on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tradenomi.
Osuustoiminta yritysmuotona ei ole vielä kovin tunnettu, mutta osuustoiminnasta on hyötyä alueelliselle erinomaisuudelle.
“Osuuskunnilla on taloudellisten tavoitteiden ohella myös muita tavoitteita kuten yhteisöllisyys ja paikallisuus. Osuuskunnille, erityisesti osuuskaupoille ja -pankeille sekä keskinäisille yhtiöille, on ominaista paikallisen toiminnan edistäminen ja paikallisen toiminta-alueen kehittämisestä huolehtiminen. Ajurina on alueen suotuisa kehittyminen, joka tarjoaa liiketoiminnalle menestymisen mahdollisuudet. Lisäksi yhtiöt voivat vaikuttaa asiakasomistajiensa hyvinvointiin ja asuinympäristöön”, seminaarin paneelikeskusteluun osallistuva Kokko kertoo.
Oulun yliopistossa maantiedettä opiskellut filosofian tohtori Helka Kalliomäki toimii Vaasan yliopistossa aluetieteen apulaisprofessorina, ja hänen tutkimuksensa pääpaino on etenkin strategisessa kaupunkikehittämisessä. Alkuvuodesta 2022 Kalliomäki aloitti vierailevana tutkijana George Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Kalliomäkeä kuullaan puhujana Kerttu Saalasti -seminaarissa, jossa hän nostaa esiin resilienssin eli muutoskyvykkyyden yhtenä alueellisen erinomaisuuden kulmakivenä.
”Resilienssiä tarvitaan, jotta alueet pystyvät navigoimaan ja uudistumaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Resilienssi on uudistumis- ja toipumiskykyä ja kykyä suunnata toimintaa uudelleen asioiden muuttuessa”, Kalliomäki kertoo.
Hän nostaa esiin tutkimustyön ja kehittämistoiminnan vuoropuhelun osana alueellisen resilienssin vahvistamista:
”Vaikka resilienssi terminä on nyt muodissa, alueilla on tehty tietoista ja tiedostamatonta työtä sen vahvistamiseksi jo pitkään. Eräs alueiden resilienssityön kannalta keskeinen tekijä on halu ja kyky jatkuvaan oppimiseen. Sitä voidaan edistää tutkimuksen ja kehittämistoiminnan välisen aktiivisen vuoropuhelun kautta, joka tarvitsee myös rakenteita tuekseen.”
Olli Lehtonen työskentelee tutkimusjohtajana ja apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy pääosin talousmaantieteeseen sekä aluetutkimuksen menetelmiin, ja tällä hetkellä työpöydällä on aluekehitykseen, monipaikkaisuuteen, alueiden väestödynamiikkaan, energiaköyhyyteen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointeihin liittyviä tutkimuksia.
Lehtosen mukaan monipaikkaisuus merkitsee harvaan asutuille alueille kehitysmahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös haasteita.
“Monipaikkaisuudesta on olemassa jonkin verran tutkimustietoa ja ilmiö tunnistetaan, mutta sen huomioiminen esimerkiksi yhteiskunnan toimintojen suunnittelussa ja infrastruktuurin rakentamisessa on vielä vajavaista, koska monipaikkaisuudesta ei ole olemassa virallisia tilastoja”, Lehtonen kertoo.
Tutkimustyötä monipaikkaisuudesta ja sen vaikutuksista tarvitaan edelleen.
“Parhaillaan meillä on käynnissä tutkimushanke, jossa paneudutaan monipaikkaisuuden vaikutuksiin kuntataloudessa. Aikaisemmat tutkimushankkeemme ovat keskittyneet monipaikkaisuuden ilmiön ymmärtämiseen ja tilastoinnin kehittämiseen”, Lehtonen sanoo.
Kerttu Saalasti -seminaarissa Lehtosta kuullaan niin puhujana kuin panelistinakin yhdessä Juho Riskun, Mari Kokon ja Ossi Kotavaaran kanssa. Puheenvuorossaan hän keskittyy alueiden paikkaperustaiseen kehittämiseen osana alueiden menestymistä.
Seed-vaiheen rahasto Butterfly Venturesin perustajajäsen ja sijoittaja Juho Risku on tehnyt pääomasijoituksia jo vuodesta 2012. Sarjayrittäjä Risku perusti ensimmäisen yrityksensä jo vuonna 1996, ja Butterfly on neljäs yritys, jota hän on ollut perustamassa. Yrityksen portfoliosta löytyy muun muassa maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä liikuttava kuntoilusovellus Sports Tracker sekä maailman johtavaksi viherseinien toimittajaksi kasvanut Naava.
”Kansainvälistyminen alkaa kansainvälisistä kontakteista ja usein mikroyrityksillä ei ole itsellään työkaluja näiden kontaktien luomiseen. Auttamalla siis mikroyrityksiä luomaan relevantteja kontakteja autetaan myös kansainvälistymään”, Risku toteaa.
Risku on mukana Kerttu Saalasti -seminaarin paneelikeskustelussa, jossa keskustellaan muun muassa kasvutekijöiden alueellisesta merkityksestä.
“Eri alueiden välisen yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa yritysten tukemisessa. Toki samaan aikaan pitäisi olla kotipesä sillä tavalla kunnossa, että etäisyyksistä huolimatta kilpailutekijät ovat kunnossa, olipa kyse sitten elämänlaadusta tai etätyön mahdollistavista yhteyksistä”, hän sanoo.
Filosofian tohtori ja dosentti Ossi Kotavaara toimii tutkimusjohtajana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden (REx) tutkimusryhmässä, joka rakentaa perustutkimuksen, tiedolla vaikuttamisen ja tutkimusta soveltavan kehittämistyön kautta alueellista elinvoimaa ja kestävyyttä. Kotavaaran tutkimus keskittyy paikka- ja aluetiedon analytiikkaan ja menetelmäkehittämiseen sekä alueiden tietojohtamisen välineiden rakentamiseen. Kotavaara alustaa seminaarin paneelikeskustelun, jonka aiheena on “Alueellinen kestävä kasvu, tiedolla johtaminen ja kehittämisen välineet”.
”Rakennamme mikroyritysten kasvusta ja viennistä alueellista tilannekuvaa sekä pitkän aikavälin kehityskuvaa. Mikroyritysten viennin alueelliset erot ovat suuria, maaseudulla on vahvoja vientikeskittymiä ja mikroyritysten merkitys korostuu monilla maaseutumaisilla alueilla. Haluamme selvittää mitä ovat maaseudun vientiekosysteemien tekijät”, Kotavaara sanoo.
Hänen mukaansa Suomen väestö ja talous ovat keskittyneet pitkään, mutta alueellinen tarkastelu osoittaa, että kokonaisuus on paljon monimuotoisempi. Maaseutumailta alueilta löytyy kasvavia ja taantuvia alueita.
“Pienten yritysten vaikuttavuus talouteen korostuukin erityisesti maaseutumaisilla aluilla. Pienillä yrityksillä on tunnetusti korkea innovaatioiden sekä kasvun potentiaali”, Kotavaara toteaa.
Kotavaaran mukaan Mikroyritysten viennin kehityskuvassa maaseudulta on löydettävissä kasvun signaaleja. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on maaseutumaisia alueita, jotka menestyvät viennissä pitkäjänteisellä työllä.
Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden rehtori Arto Maaninen tulee esittämään puheenvuoron aiheella “Oulun yliopisto alueellisen kestävän kasvun moottorina”.
“Oulun yliopisto on kansainvälisesti vahva tiedeyliopisto ja samalla arktisen alueen ja pohjoisen Suomen yliopisto. Panostamme vahvuuteemme tuoda tiede ja yhteiskunnan eri toimijat lähemmäs toisiaan. Haluamme tutkimustulostemme ja osaamisemme olevan nyt ja tulevaisuudessa aktiivisessa käytössä ja rakentamassa innovatiivista ja resilienttiä yhteiskuntaa”, Maaninen sanoo.
Ilmoittaudu seminaariin 11.9. mennessä täältä.
Lisätietoja tapahtumasta ja seminaarin ohjelma on täällä.
Pääset seuraamaan streamia YouTubessa täältä.
Juttua on päivitetty 26.8.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus