Yleisesti nuorten tyytyväisyys elämään näyttää olevan nousussa koronavuosien jäljiltä. Nuorisobarometrin aineistossa miehet (30,8) arvioivat resilienssinsä naisia (28,4) paremmaksi. Miehet siis uskovat omaan pärjäämiseen ja vastoinkäymisistä selviämiseen naisia vahvemmin. Heikommaksi resilienssiään naisten lisäksi arvoivat vähemmistöihin kuuluvat, työttömät ja muun kieliset.
Tutkimuksessa ilmeni, että kaveri- ja perhesuhteilla on iso merkitys nuoren resilienssiin. Hyvistä perhesuhteista kertoneet nuoret arvioivat oman selviytymis- ja palautumiskykynsä varsin hyviksi. Resilienssiä heikentäviin kokemuksiin liittyi nuorilla toistuvia vastoinkäymisiä, kuten isovanhempien kuolema, ongelmat kotona, vanhemman päihdeongelma, kiusaaminen ja mielenterveysongelmat.
Vaikka kaverisuhteilla huomattiin olevan positiivinen vaikutus resilienssiin, myös kaverisuhteiden laadulla on merkitystä. Nuorten kohtaamiset kasvokkain ystävien kanssa ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet huomattavasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Netin ja viestien välityksellä tapahtuva kommunikointi ei kuitenkaan ole lisääntynyt ja puhelimella ystäville soittaminen on vähentynyt entisestään. Yhteydenpito puhelimen ja verkon välityksellä ei siis ole korvannut kasvokkain tapaamisten hiipumista. Uskotaan, että korona-ajalla on ollut negatiivisia vaikutuksia nuorten vertaissosiaalisuuteen.
Kaikenlainen yhteydenpito ystäviin vaikuttaa nuorten kokemaan yksinäisyyteen, yleisesti koettuun hyvinvointiin sekä resilienssiin. Tutkimuksessa huomattiin, että mitä enemmän yhteydenpitoa oli, sitä vähemmän oli yksinäisyyttä. Tasa-arvoisten ja jakamiseen tai yhteiseen ajanviettoon perustuvien ystävyyssuhteiden todettiin olevan keskeisimpiä yksinäisyyttä ehkäiseviä tekijöitä. Havaittiin, että mikäli kaverisuhteet koettiin puutteellisena, edes läheiset suhteet esimerkiksi vanhempiin tai seurustelukumppaniin eivät lievittäneet yksinäisyyden kokemusta samassa määrin.
Kuinka nämä asiat tulevat heijastumaan nuorten tulevaisuuteen ja työelämään? Työelämän muuttuessa jatkuvasti enemmän omatoimiseksi ja itseohjautuvaksi on tärkeää, että nuorten tunne omasta jaksamisesta ja kyvystä palautua on mallillaan. Hyvä resilienssi antaa rohkeutta yrittää asioita ja haastaa itseään, koska silloin myös usko epäonnistumisista selviämiseen on vahva. Näitä ominaisuuksista nuoret tulevat enenevissä määrin tarvitsemaan tulevaisuudessa. Myös yrittämisen kannalta nämä ovat olennaisia seikkoja. Yrittäjämielisyys ja haaveet itsensä työllistämisestä ovatkin kasvaneet nuorten keskuudessa viime vuosina.
Sosiaalisilla verkostoilla on valtava merkitys myös työelämässä, erityisesti yrittäjänä. Yhteisön ja vertaistuen vaikutusta resilienssiin ei saa unohtaa myöskään tämän hetken nuoria tutkittaessa. Vähentyneeseen yhteydenpitoon ja tapaamisiin onkin syytä kiinnittää huomiota. Kun sosiaaliset suhteet ovat vahvalla pohjalla ja nuorella on kannustava verkosto ympärillään, resilienssi kehittyy ajan kanssa. Tämä takaa nuorille mahdollisuuden menestyä tulevaisuudessa.
Lähteet:
Antti Kivijärvi (toim.) Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022, 16.3.2023
Nuorisotutkimusseura Ry. Nuorisobarometri 2022: Nuorten arkeen liittyvät epävarmuuden kokemukset ovat vähentyneet, 15.5.2023
Kirjoittaja:
Viivi Hanhineva, medianomiopiskelija, viestinnän harjoittelija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus