Teollista puurakentamista edistäviä tekijöitä ovat puun positiiviset tuoteominaisuudet sekä tuoteinnovaatiot, jotka lisäävät rakentamisen tehokkuutta. Jalostusasteen noston myötä myös innovaatiopohja ja talouden kasvunäkymät vahvistuvat. Puurakentamisen yleistymistä hidastavia tekijöitä ovat toistaiseksi korkeammat rakennuskustannukset, tuotteen laatuun ja huoltotarpeisiin liittyvät ennakkoluulot sekä epäsuotuisat institutionaaliset käytännöt.
Pienyritysvaltainen rakennusala on hyvin suhdanneherkkää. Yhteensä rakentaminen ja rakennustuoteteollisuus työllistää Suomessa jopa 250 000 henkilöä, joista suoraan rakennusalalla arviolta noin 180 000 henkilöä. Laajemmassa määritelmässä puurakentamisen arvoketjuun liittyy myös rakennuspuusepänteollisuus eli esimerkiksi ikkunoiden ja ovien, karmien, kynnysten, puuportaiden ja parkettien valmistusta. Tällä hetkellä Suomen rakennusteollisuuden suhdanteet ovat kuitenkin varsin synkät. Viime vuonna alkaneen rakennusteollisuuden tuotannon laskun ennustetaan jatkuvan edelleen kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 elo-lokakuussa asuntorakentamisen rakennuslupia myönnettiin 45 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rakennustarvikkeiden kustannukset ovat nousseet parin edellisen vuoden aikana, mikä vaikuttaa sekä rakentamisinnokkuuteen että rakennusyritysten kannattavuuteen. Suhdanneherkkyys vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja toimialalla onkin tapahtunut huomattava määrä konkursseja viimeisen vuoden aikana.
Kotimaisen puun jalostamisella on ollut vuosikymmeniä positiivinen vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen. Rakennusala on tuottanut 2010-luvulla noin kuusi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (Jussila, 2022). Rakentamisella on voimakas yhteys kotimaisen sahatavaran tarpeeseen, sillä noin neljä viidesosaa Suomessa käytettävästä sahatavarasta käytetään rakentamiseen.
Puurakentamisen ja kotimaisen sahatavaran käytön lisääminen erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteiksi on ollut jo pitkään kansallinen poliittinen tavoite. Ympäristöministeriöllä oli vuosina 2016–2023 kansallinen puurakentamisen ohjelma, joka pyrki monipuolistamaan ja kasvattamaan puun käyttöä ja sen jalostusarvoa. Myös nykyisessä Orpon hallitusohjelmassa mainitaan puurakentaminen, johon liittyvää rakentamisen sääntelyä halutaan uudistaa ja parantaa toimialan vientimahdollisuuksia. Valtioneuvoston asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa vuosille 2021–2028 on puurakentamiseen välillisesti liittyvänä tavoitteena muun muassa se, että rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla.
Soitimme viime syksynä läpi hankkeessa mukana olevat puurakentamisverkostoon liittyvät pienet yritykset. Monella yrityksellä tulevaisuus näytti epävarmalta: tiedossa oli lomautuksia ja toiminnan sopeuttamista. Konkursseiltakaan ei oltu täysin vältytty. Toisaalta jotkut näkivät hiljaisen ajan mahdollisuutena kehittää toimintaa ja innovoida uutta.
Tämän vuoden puolella mediassa on uutisoitu useista uusista konkursseista. Vuonna 2023 liikevaihdoltaan vähintään miljoonan euron kokoisia rakennusalan yrityksiä meni konkurssiin yli 100 enemmän kuin edellisenä vuonna (Asiakastieto 4.1.2024). Vuonna 2023 konkurssiin asetettiin 299 rakennusalan yritystä, joiden liikevaihto oli yli miljoona euroa, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 190 yritystä. Kaikkiaan rakennusalalla ajautui konkurssiin lähes 800 yritystä.
Viime aikoina on kaatunut etenkin suuria yrityksiä, mutta toisaalta pieniä perustetaan, kun työttömäksi jääneet rakennusalan ammattilaiset perustavat uusia mikroyrityksiä (esim. YLE 22.1.2024). Viime vuonna alalle syntyikin yli 1500 uutta yritystä.
Vaikuttaa siltä, että puurakentaminen toimialana on muutoksessa. Rakennuslehti kirjoittaa (1.3.2024), että esimerkiksi ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakennuslaki edellyttää yrityksiltä uutta osaamista. Lisäksi digitalisaatio ja vihreä siirtymä edellyttävät sopeutumista ja uusia toimintatapoja. Perinteisesti konservatiisena pidetyllä rakennusalalla uusien toimintatapojen omaksuminen voi olla hankalaa. Laskusuhdanteen jälkeen tulee yleensä nousu ja pelkona onkin, että nousun tullessa rakennusalalla ei ole riittävästi osaavaa työvoimaa, kun nuoret eivät hakeudu opiskelemaan alalle. Myös rakennusalan tulisi kyetä myös uudistumaan niin, että tulevaisuuden ammattilaiset pitävät sitä edelleen houkuttelevana.
Kuntien näkökulmasta puurakentamisen hyötyjä ovat aluetaloudelliset vaikutukset, paikallisen raaka-aineen käyttö sekä taloudellista lisäarvoa tuottava puutuoteteollisuuden jalostusasteen nosto. Puurakentaminen siis vahvistaa kuntien omien kestävyystavoitteiden toteutumista. Puurakentaminen on nostettu mukaan moniin kuntastrategioihin, joissa samalla voidaan tukea kuntien muita tärkeitä tavoitteita kuten energiatehokkuutta, asumisen moni-ilmeisyyttä ja puurakentamisen sekä puutuoteteollisuuden kehittämistä. Puurakentaminen oli keskeinen teema Valtioneuvoston Kestävät kaupungit -ohjelmassa (2019–2023). Julkinen sektori voi edistää puurakentamista ennen kaikkea hankintakäytännöillään sekä aktiivisina julkisten rakennusten loppukäyttäjinä (Torvinen & Ulkuniemi, 2016).
Kaupungistuminen näkyy rakennustoimialan keskittymisenä, vaikka nimenomaan puurakentamiseen soveltuva tehdasvalmisteinen moduulivalmistus antaisi mahdollisuuden tuotantoon myös kauempana varsinaisista rakennusten sijaintipaikoista. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat etenkin puukerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Puukerrostalorakentaminen on Suomessa melko uutta ja alalla on vähän toimijoita, mikä hidastaa toimialan kasvua kokonaisuutena.
Kestävyysvaatimukset vaikuttavat väistämättä kaikkiin yrityksiin ja paikallishallinnon toimijoihin (Jussila, 2022, s. 57). Rakennusyritykset ovat avaintoimijoita, jotka ratkaisevat puun käytön lisääntymisen rakennusliiketoiminnassa. Puu soveltuu betonia paremmin ennakkovalmistettavaan moduulirakentamiseen, mikä vähentää kustannuksia ja lisää tehokkuutta.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on pitkät perinteet ja vahvaa osaamista puu- ja elementtirakentamisesta, jonka toimintaedellytyksiä MicroENTREn koordinoima NOHEVA-hanke edistää. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi avautua yrityksille, jotka pystyvät täyttämään asukkaiden ja tulevien asiakkaiden kasvavat kestävyysodotukset. Erityisesti tarvitaan yrityksiä, jotka uskaltavat toimia rohkeasti tuotannollisessa arvoketjussa, kehittävät rakennusteknisiä kyvykkyyksiään ja osoittavat rakennustoimialan kankeuteen liittyvät ennakkoluulot vääriksi. Muutos ei kuitenkaan ole pelkästään (pienten) yritysten valinnoista kiinni, vaan mukaan tarvitaan laajasti julkista sektoria tilaajana, tiedottajana ja kouluttajana tekemään strategisia valintoja puurakentamisen vauhdittamiseksi.
Kirjoittajat:
Anna-Mari Simunaniemi, Ph.D., TtM, mikroyrittäjyyden tutkimusjohtaja
Laura Veikkola, FM, projektitutkija
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE
NOHEVA - Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta -hanke. Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olevat julkisomisteiset organisaatiot ovat Nivalan Teollisuuskylä Oy, Nivalan kaupunki ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU. Yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olevat yritykset ovat Suunnittelutoimisto Laukka Oy, Jaloa Oy, Toiminimi Tuomas Sarjanoja, Suunnittelutoimisto Hietala Oy, Konepustistin Oy, Arkkitehtitoimisto Toni Ylisuvanto Oy, Sagatec Oy, Iccuna Oy, Edux-Ovet Oy ja Oy Crosslam Kuhmo Ltd. Lisäksi hanketta rahoittaa Kerttu Saalasti säätiö.
Hankkeessa koostettu toimialaraportti:
Simunaniemi, Anna-Mari & Veikkola, Laura. (2024). Puurakentamisen toimialan nykytila, riskit, lainsäädäntö ja tulevaisuuden näkymät. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 1/2024.
Tekstissä käytettyjä lähteitä:
Jussila, J. (2022). Transformation towards sustainability in the construction market. Adoption of wood construction in Finland. Väitöskirja. Acta Wasaensia 494. Vaasan yliopisto, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö.
Torvinen, H., & Ulkuniemi, P. (2016). End-user engagement within innovative public procurement practices: A case study on public–private partnership procurement. Industrial Marketing Management, 58, 58–68.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus