Teknologiamallit auttavat yrittäjiä teknologiahankinnoissa

Sana “teknologia” pitää sisällään monia erilaisia asioita joiden avulla pyrimme ratkaisemaan kohtaamiamme ongelmia. Teknologialla voidaan tarkoittaa esimerkiksi erilaisia fyysisiä laitteita, prosesseja tai digitaalisia ohjelmistoja. Teknologian moninaisen merkityksen vuoksi siitä puhuminen on hankalaa. Kun puhumme teknologiasta jonkun toisen kanssa, on hyvin todennäköistä, että hänen mielikuvansa teknologiasta eroaa selvästi meidän mielikuvastamme. Tämä voi johtaa asioiden väärinymmärtämiseen ja tätä kautta myös virheisiin päätöksenteossa.
Kaksi naiste keskustelee, puhekuplissa kuutio ja pyramidi

Yrittäjille väärinymmärrykset voivat olla ikäviä, jos määrittelemättä teknologiaa tarkemmin päädytään hankkimaan teknologiaa, jonka hyöty yritykselle on vähäinen tai jonka ennustettua suuremmat kustannukset asettavat yrityksen taloudellisesti hankalaan tilanteeseen.

Mikä siis avuksi? No, kuten monessa muussakin asiassa, asian mallintaminen ja pilkkominen pienempiin osakokonaisuuksiin auttaa meitä ymmärtämään sitä paremmin ja keskustelemaan siitä rakentavasti muiden kanssa. Teknologioita varten onkin olemassa erilaisia malleja, jotka auttavat meitä ymmärtämään teknologioiden yksityiskohtia niin sanotussa “teknologiaympäristössä”. Nämä mallit ovat yrittäjälle eduksi, kun hän miettii yrityksensä teknologiatarpeita ja käy hankintakeskusteluja teknologiatoimittajien kanssa. Tässä blogissa esittelen yhden näistä malleista, jota Talavera et al. (2017) käyttää mallintaakseen maatalousalan teknologiaympäristöä. Tämä mallinnus on hyvin yleistajuinen ja soveltuu hyvin myös muille aloille sovellettavaksi.

Talaveran mallissa maatalousalan teknologiaympäristö jaetaan neljään tasoon: fyysiseen, kommunikaatio-, palvelu-, ja sovellustasoon. Suurin osa teknologiasta ilmenee jollain näistä tasoista tai usean tason yhteisvaikutuksen kautta. Kukin taso sisältä tietyyntyyppisiä asioita:

  • Fyysinen taso sisältää fyysiset laitteet jotka havainnoivat tai kontrolloivat ympäristöä
  • Kommunikaatiotaso sisältää tiedonsiirtoteknologiat, kuten WiFin ja Bluetoothin, joiden avulla tieto siirretään fyysisiltä laitteilta internettiin
  • Palvelutaso sisältää ratkaisut kuten tietokannat joihin internettiin välitetty tieto varastoituu
  • Sovellustaso sisältä käyttöliittymät kuten sovellukset joiden avulla loppukäyttäjä hyödyntää teknologiaa

Tasot rakentuvat loogisesti päällekkäin selkeyttäen erilaisten teknologioiden toimintaperiaatteita. Kun yrittäjä suunnittelee teknologiahankintoja, hänen kannattaa hyödyntää tätä tasoajattelua ymmäärtääkseen, miten teknologia toimii ja tehdäkseen tarpeensa hyvin selväksi teknologiatoimittajalle.

Kutakin teknologiaympäristön tasoa tarkastellessa voidaan tunnistaa myös hyviä käytänteitä, jotka kannattaa ottaa huomioon teknologiahankinnoissa. Näitä ovat mm.:

  • Fyysisellä tasolla teknologian energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet sekä teknologian tarkkuus, kattavuus ja kestävyys
  • Kommunikaatiotasolla tiedonsiirtoteknologian luotettavuus, kustannustehokkuus ja turvallisuus
  • Palvelutasolla datan hallinta sekä järjestelmien yhteentoimivuus ja skaalautuvuus
  • Sovellustasolla käyttöliittymän käytettävyys ja mukautuvuus sekä käyttöliittymän määräystenmukaisuus

Lisäksi voidaan tunnistaa monitasoisia hyviä käytänteitä teknologiahankintoihin. Näitä ovat mm.:

  • Tasojen välinen yhteentoimivuus ja turvallisuus sekä kokonaisratkaisun skaalautuvuus

Mistä siis puhumme, kun puhumme teknologiasta? Lisätietoja oheisista mallista löydät Talavera et al. (2017) julkaisusta.

Lähteet:
Talavera, J. M., Tobón, L. E., Gómez, J. A., Culman, M. A., Aranda, J. M., Parra, D. T., ... & Garreta, L. E. (2017). Review of IoT applications in agro-industrial and environmental fields. Computers and Electronics in Agriculture, 142, 283-297.

Kirjoittaja:
Peetu Virkkala, DI (tuotantotalous), väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Insituutti