Hyötyjen lisäksi tekoälyyn liittyy myös todennäköisesti paljon pelkoja ja uhkia eri alojen ja erityisesti pienten toimijoiden työllistymismahdollisuuksien vähenemisestä, mikäli mahdollisuutta ei ole päästä syystä tai toisesta mukaan suurten toimijoiden investointien kehityskulkuun. Samaan aikaan tekoäly tuo suuria mahdollisuuksia yrittäjälle, jolloin on kuitenkin mahdollisuus ketterästi kilpailla suurten toimijoiden rinnalla ehkä jopa aiempaa paremmin. Parhaimmillaan tekoälytyökalut vapauttavat yrittäjän työtaakkaa, jolloin jää aikaa muuhun luovaan toimintaan. Yrittäjä voi kehittää uutta paremmalla teknisellä laadulla tai ilmaisullisesti kehittyneemmin.
Tekoälyn historia ulottuu jo yli 60 vuoden taakse, ja sen juuret ovat matematiikassa ja filosofiassa. Ensimmäiset tekoälyt olivat yksinkertaisia ohjelmia, joilla oli kyky ratkaista matemaattisia ongelmia. Myöhemmin tekoäly kehittyi monimutkaisemmaksi ja kykeni käsittelemään suurempia tietomääriä. Tänä päivänä tekoälyä käytetään monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä ja viihdeteollisuudessa.
Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään esimerkiksi potilaiden diagnoosien tekemisessä, hoitojen suunnittelussa ja lääketieteellisten kuvien analysoinnissa. Tekoälyä voidaan hyödyntää mm. syövän varhaisessa havaitsemisessa, jolloin tekoäly tunnistaa syöpäsoluja lääketieteellisistä kuvista. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää potilaiden terveystietojen analysoinnissa, jotta voidaan löytää yhteys eri terveysongelmien välillä ja kehittää parempia hoitomuotoja.
Myös liikenteessä tekoälyä hyödynnetään monin eri tavoin, esimerkiksi autonomisissa ajoneuvoissa ja liikenteen hallinnassa. Autonomiset ajoneuvot käyttävät tekoälyä navigointiin, esteiden tunnistamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää liikenteen hallinnassa, jotta voidaan optimoida liikenteen virtausta ja vähentää ruuhkia.
Edellä mainittujen lisäksi viihdeteollisuus käyttää tekoälyä monin tavoin, kuten suositusten antamisessa ja sisällön tuottamisessa. Tekoälyä käytetään myös esimerkiksi suoratoistopalveluissa suositusten antamiseen, jotta käyttäjille voidaan tarjota juuri heidän mieltymyksiinsä soveltuvaa musiikkia, elokuvia ja pelejä. Varsinkin viimeisten kuukausien aikana tekoälysovelluksia on syntynyt kiihtyvällä voimalla eri alueille, joka haastaa samalla oikeuskysymyksiä aina tekijänoikeuksista yksilönsuojaan saakka.
Tekoälyllä on monia sovelluksia, kuten koneoppiminen, luonnollisen kielen käsittely, kuvantunnistus, äänentunnistus ja robotiikka. Koneoppiminen on yksi yleisimmistä tekoälysovelluksista, joka mahdollistaa tietokoneiden oppimisen ja kehittymisen kokemuksen perusteella. Luonnollisen kielen käsittelyä käytetään esimerkiksi chatbottien ja älykkäiden henkilökohtaisten avustajien kehittämisessä. Kuvan- ja äänentunnistuksen avulla kuvien, videoiden ja äänisisältöjen tunnistaminen ja käsittely helpottuu. Tekoäly mahdollistaa myös robottien oppimisen ja itsenäisen päätöksenteon.
Sovelluksia on näin ollen laidasta laitaan. Ne haastavat ihmistä ymmärtämään kentän moniulotteisuuden ja luomisvoiman. Pahimmissa skenaarioissa nähdään tekoälyn toimivan itsenäisesti tehden omia päätöksiä ilman ihmisen ohjausta. Toivottavasti tekoälyä on kuitenkin jatkossakin mahdollista säädellä ja ihmiskunta saa tekoälystä vastuullisen kumppanin tehostamaan eettisesti ja moraalisesti järkeviä ratkaisuja yhteiskunnan tehokkaan tulevaisuuden vahvistamiseksi.
Kirjoittaja: Sari Liikala, KTM, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Generoitu Canvalla
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus