MY Tilastot on päivitetty tuoreimmilla valmistuneilla talouden, työllistävyyden ja viennin tilastotiedoilla vuodelta 2021. Aikaisempiin katsauksiin nähden uutta tietoa on tuotettu erityisesti voimakkaasti kasvaneiden mikroyrityksien määristä kunnittain. Lisäksi vientiin liittyen tarjoillaan uutta kunnittaista tietoa mikroyritysten ja yhteenlaskettuna mikro- ja pienyritysten tavaraviennistä sekä EU-palveluviennistä.
Kaikkien yritysten ja mikroyritysten kappalemäärä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä. Mikroyrityksistä kuitenkin vain alle puoli henkilötyövuotta työllistävien yritysten määrä nousi. Havainto kuvastaa isompaa trendiä, jossa yrittämistä tehdään yhä useammin esimerkiksi palkkatyön, opiskelun tai eläkkeen ohella osana monimuotoistuvaa työelämää. Samaan aikaan osa-aikayrittäjien kokoluokkaa suurempien mikroyritysten määrä pieneni, mikä on tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta huolestuttava signaali.
Koko maassa aloittaneiden yritysten määrä nousi vuonna 2021 aiempia vertailuvuosia korkeammalle tasolle. Vuonna 2020 toiminnan lopettaneiden yritysten määrä pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Yritysten määrän nettomuutos vuosina 2016–2020 oli suurimmillaan pääkaupunkiseudulla, Turun, Tampereen ja Oulun seuduilla, sekä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Yritysten määrä kasvoi myös joissakin maaseutumaisemmissa kunnissa kuten Sotkamossa, Ylivieskassa, Sievissä, Reisjärvellä, Luodossa, Pietarsaaressa, Pedersöressä sekä Ahvenanmaan maakunnassa.
Mikroyritysten liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia vuosien 2018–2021 välillä, mikä on prosenttiyksikön verran vuotta aiempaa vertailuväliä suurempi. Kuitenkin viimeisimmällä vuosijaksolla 2020–2021 koko maan mikroyritysten liikevaihto asukasta kohden pieneni noin yhden prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan kaikenkokoisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto asukasta kohden kasvoi lähes kymmenen prosenttia.
Mikroyritysten liikevaihto kasvoi eniten sähkö- kaasu-, lämpö- ja jäähdytyshuollon sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen toimialoilla. Liikevaihto väheni eniten matkatoimistojen, matkanjärjestäjien ja varauspalveluiden toiminnassa sekä rahapeli- ja vedonlyöntipalveluissa. Mikroyritysten liikevaihto oli asukasmäärään nähden suurinta Ahvenanmaalla, Suupohjan rannikkoseudulla, Loimaan sekä Tornionlaakson seutukunnissa.
Suomessa kaikkien yritysten työpaikoista 22 % on mikroyrityksissä. Sekä mikroyritysten että kaikkien yritysten työpaikkojen määrä suhteessa työvoimaan vähentyi vuosien 2020–2021 välillä koko maassa. Laskun taustalla on työvoiman määrän kasvu, mutta alueellisia erojakin löytyy. Eniten pudotusta on eniten maa-, metsä- ja kalatalouden sekä tukku- ja vähittäiskaupan päätoimialoilla.
Mikroyrityksistä yli puolet on kooltaan vähemmän kuin puoli henkilötyövuotta työllistäviä. Vuosien 2018–2021 aikana työpaikkojen määrä mikroyrityksissä kääntyi laskuun. Tuoreimmalla tarkastelujaksolla (2020–2021) mikroyrityksissä tehdyt henkilötyövuodet vähenivät 15 % (352 162 henkilötyövuodesta 299 126 henkilötyövuoteen). Pidemmällä aikavälillä yksinyrittäjyys ylipäänsä on kasvattanut suosiota. Mikroyritysten työllisyysvaikutuksen muutoksessa yhteiskunnallisesti ratkaisevassa asemassa ovat osaltaan mikroyritysten kokonaismäärä ja uusien yritysten perustaminen.
Mikroyritysten suurilla toimialoilla tehty työ väheni merkittävästi vuosien 2020 ja 2021 välillä: tukku- ja vähittäiskaupan alan mikroyrityksissä henkilötyövuodet vähenivät 15 % ja maa-, metsä- ja kalatalousalan mikroyrityksissä jopa 30 %. Merkittävää laskua voivat selittää osittain korona-ajan aikana työntekijämäärää vähentäneet, toimintansa lopettaneet tai muualle palkkatyöhön siirtyneet yrittäjät sekä maatalousalan työpaikkojen vähentyminen.
Sekä mikroyritysten että kaikkien yritysten työpaikkojen määrä suhteessa työvoimaan vähentyi vuosien 2020–2021 välillä koko maassa. Laskun taustalla on työvoiman määrän kasvu, mutta alueellisia erojakin löytyy. Päätoimialoittain tarkasteltuna eniten pudotusta on suurimmilla, kuten maa-, metsä- ja kalatalouden sekä tukku- ja vähittäiskaupan päätoimialoilla.
Vaikka yleinen trendi henkilömäärän suhteen on vähenevä, mikroyritysten joukossa on myös voimakkaasti kasvavia yrityksiä. Eniten henkilömäärään perustuen voimakkaasti kasvaneita mikroyrityksiä oli suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa mutta myös pienemmissä kunnissa. Voimakkaan kasvun mikroyrityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä mikroyrityksiä, joiden henkilöstä oli kasvanut vuoden 2018 tasosta vuoteen 2021 mennessä vähintään 10 prosentilla keskimäärin vuosittain.
Mikroyritysten kappalemääräisesti suurimmat päätoimialat vuonna 2021 olivat maa-, metsä- ja kalatalous (22,7 %), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (13,3 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (12,4 %).
MY Tilastoissa toimialoja on esitetty tarkemmin TOL 2008 toimialaluokituksen kahden ylimmän luokkatason tarkkuudella, jolloin mikroyritysten yleisimmät toimialat olivat kasvinviljely ja kotieläintalous (18,9 %), metsätalous ja puunkorjuu (14,1 %), erikoistunut rakennustoiminta (10,9 %), muut henkilökohtaiset palvelut (9,5 %) (esimerkiksi parturi- ja kampaamopalvelut), talonrakentaminen (9,3 %), vähittäiskauppa (8,1 %), terveyspalvelut (7,9 %), maaliikenne (7,9 %) sekä liikkeenjohdon konsultointi (6 %).
Työnantaja-mikroyrityksiksi on tässä määritelty ne mikroyritykset, joiden henkilöstön kokoluokka oli vähintään 1,5. Työnantaja-mikroyritysten suurimmat toimialat olivat erikoistunut rakennustoiminta (16,7 %), talonrakentaminen (12,6 %), vähittäiskauppa (12,6 %), maaliikenne (12,4 %) ja ravitsemistoiminta (11,7 %). Yksinyrittäjien, eli 0,5–1,5 henkilön yritysten yleisimmät toimialat olivat kasvinviljely ja kotieläintalous (22 %), muut henkilökohtaiset palvelut (15 %), terveyspalvelut (12 %), erikoistunut rakennustoiminta (11,9 %) sekä maaliikenne (10,5 %). Osa-aikayrittäjien, eli alle puolen henkilön yritysten yleisimmät toimialat olivat metsätalous (21,7 %) sekä kasvinviljely ja kotieläintalous (18,4 %) sekä kiinteistöala (10,5 %).
Suomi jakautui karkeasti kahteen osaan seutukuntien yleisimmän toimialan perusteella. Maa- ja metsätalous keskittyi Pohjois- ja Itä-Suomeen ja maatalous eli viljanviljely ja kotieläintalous kattoi muut kunnat. Yksittäisiä poikkeuksia ovat suurten kaupunkien lähiseudut; Oulussa yleisin toimiala oli terveyspalvelut, Tampereella muut henkilökohtaiset palvelut, pääkaupunkiseudulla pääkonttorien toiminta ja liikkeenjohdon konsultointi, Turussa erikoistunut rakennustoiminta sekä Enontekiöllä kuljetuspalvelut.
Työnantajamikroyritysten yleisin toimiala oli pohjoisen seutukunnissa kuljetus, Oulun eteläpuolisella kaistaleella kasvinviljely ja kotieläintalous ja eteläisemmässä Suomessa rakentamisen toimialat. Yksinyrittäjien yleisin toimiala oli lähes koko maassa kasvinviljely ja kotieläintalous. Pohjoisimmissa seutukunnissa yksinyrittäjien yleisin toimiala oli kuitenkin maaliikenne, Helsingissä ja Oulussa terveyspalvelut ja Rovaniemen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun seuduilla muut henkilökohtaiset palvelut. Osa-aikayrittäjien yleisin toimiala Länsi- ja Etelä-Suomessa oli kasvinviljely ja kotieläintalous, Itä- Keski- ja Pohjois-Suomessa puolestaan metsätalous ja puunkorjuu, pääkaupunkiseudulla liikkeenjohdon konsultointi, Turussa kiinteistöala ja Raaseporissa talonrakentaminen.
Päivitetyssä MY Tilastot -katsauksessa esitetään vientiin liittyvät asiat entistä tarkemmin. Kuntakartat esittävät mikroyritysten tavaravientiä sekä EU:n sisäkaupan palveluvientiä suhteessa väestöön. Lisäksi kartoilla on yhteenlaskettuna mikroyritysten ja pienten yritysten vientilukemat sekä tavara- että EU- palveluviennistä. Mikroyritysten osuus koko maan tavaraviennistä on alle yksi prosentti.
Alueelliset erot mikroyritysten viennissä ovat huomattavat, vaikka vienti onkin suhteutettu alueen väestömäärään karttaesityksessä. On huomion arvoista, että Suomessa on joukko maaseutumaisia kuntia, joissa mikroyritysten vienti on kaupunkiseutuihin nähden selvästi vahvempaa ja sama ilmiö on löydettävissä myös pienyritysten kokoluokassa. Mikroyritykset harjoittivat tavaravientiä suhteessa asukasmäärään eniten Utsjoella, Uudessakaarlepyyssä, Hankasalmella, Hausjärvellä ja Vironlahdella. Palveluvienti on mikroyrityksissä tavaravientiä pienempää ja sitä harjoitettiin väestömäärään nähden eniten Ylitornion ja Närpiön mikroyrityksissä.
Katsaus perustuu Tilastokeskuksen FIRM yritysrekisterin yritykset (FIRM_ENTER) mikroaineistoon, joka sisältää liikeyritysten vuosittaiset yritystason perustiedot yritysten toimialasta, sijainnista, omistuksesta, liikevaihdosta, henkilöstömäärästä ja palkoista. Viennin osalta katsauksessa on käytetty myös FIRM kausiveroaineistoa (FIRM_VAT) ja Tullin tavaroiden ulkomaankaupan TULLI_ENTER-aineistoa.
Tilastotarkastelu on rajattu aktiivisesti toimiviin yrityksiin eli yritykset ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna, ne työllistävät enemmän kuin puoli henkilöä tai tase ylittää 170 000 euroa tai liikevaihto ylittää vuosittain määritellyn tilastorajan (12 273 € vuonna 2021). Lisäksi olemme rajanneet tarkastelun osakeyhtiöihin, avoimiin yhtiöihin, kommandiittiyhtiöihin, osuuskuntiin sekä luonnollisten henkilöiden toiminimiin.
Kirjoittajat:
Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutti
Pauliina Björk, DI, FM, projektitutkija, Alueellinen erinomaisuus
Ossi Kotavaara, FT, Dos, tutkimusjohtaja, Alueellinen erinomaisuus
Martti Saarela, FT, OTM, KTM, kehityspäällikkö, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Anna-Mari Simunaniemi, FT, tutkimusjohtaja, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Matti Muhos, TkT, Dos, professori, instituutin johtaja
Kuva: Anna Shvets, Pexels
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus