Tuottavuus ja työkyky liittyvät yhteen

Ensi huomiona työhyvinvointi ja tuottavuus vaikuttavat olevan kehityskohteina kaukana toisistaan. Ne voidaan nähdä jopa toisensa poissulkevina. Tosiasiassa nämä ovat erityisen riippuvaisia toisistaan. Pitkäjänteistä tuottavuutta ei synny ilman työhyvinvointia. Esimerkiksi yksinyrittäjällä hyvinvointi on edellytys pitkäjänteiselle tuottavuudelle. Tämä havaittiin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn® ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa ESR-rahoitteisessa Mikroyrittäjän tuottavuus ja työkyky (MYTTY) -hankkeessa, joka päättyi kesäkuussa 2022. Hankkeessa oli mukana kaiken kaikkiaan 49 yritystä Nivala-Haapajärven, Kalajoen, Raahen ja Ylivieskan alueilta.
kaksi naista hymyilee

Tuottavuuden ja työkyvyn lisäämistä yrityslähtöisesti

Hankkeessa pyrittiin löytämään kullekin yritykselle oma, räätälöity ratkaisu, miten lisätä sekä tuottavuutta, että työhyvinvointia. Mukana olleet yrittäjät arvioivat hanketta mm. näin:



”Hankkeessa on päässyt myös irtautumaan omasta arjesta ja saanut vertaistukea muilta, ihan uusiltakin yrittäjätutuilta.”



”Hanke on auttanut saamaan perspektiiviä omaan työhön ja työn tekemisen tapaan - työstä on tullut tuloksellisempaa.”



"Olen alkaneet ottaa itseäni huomioon rohkeammin.”

"Prosessi on auttanut miettimään omaa jaksamista ja omia arvoja sekä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa.”



Mytty-hankkeessa asiantuntijat pystyivät paneutumaan hyvinkin konkreettisesti kunkin yrityksen tilanteeseen ja tarpeisiin. Osittain ryhmissä toimivat valmennukset avasivat yksin puurtaville yrittäjille uuden verkoston ja sosiaalisen piirin. Erityisesti osaamiskartoitukset, toimintaympäristön ennakoinnit ja Firstbeat-mittaukset sekä yksilötapaamiset ovat toimineet havahduttajina ja saaneet pohtimaan omaa tekemistä, valintoja ja ajankäyttöä juuri oman hyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden näkökulmasta.

Tarpeiden tunnistamista, vertaisryhmätoimintaa ja itsensä johtamisen sparrausta

Hankkeen lähes koko toiminta-aika sattui koronakurimuksen keskelle, mikä haastoi niin yritysrekrytoinnissa kuin hankkeen valmennusten toteutuksessa. Mukana olevat yrittäjät ottivat valtavia digiloikkia yksilö- ja ryhmävalmennusten siirtyessä verkkoon. Tärkeä huomio oli, että ryhmien alussa kasvotusten järjestetyt tapaamiset olivat avainasemassa luottamuksen ja yhteistyön rakentamisen pilarina ennen kuin siirryttiin verkko toteutuksiin. Yksilöohjauksissa erityisesti Teams toi sujuvuutta ajankäytön hallintaan. Yrittäjien mukaan se tuntui lähes aidolta kohtaamiselta.



Hankkeen toiminta jakautui kolmeen työpakettiin. Työpaketissa 1 yrittäjät tunnistivat yrityksen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen vahvuuksia sekä kehittämistarpeita suhteessa yrityksen toimintaympäristön muutostekijöihin, kuten väestön ikääntymiseen, ekologiseen jälleenrakentamiseen ja digitaalisuuteen.



Työpaketissa 2 yrittäjille järjestettiin vertaisryhmävalmennuksia. Valmennusten teemat kumpusivat yrittäjien tarpeista: ajanhallinta, myynti ja markkinointi, videokuvaus, sosiaalinen media ja ennakointi. Osa yrittäjistä osallistui myös re-teaming valmennukseen, joka pohjautuu yrityksen kehittämiseen työnohjauksellisin menetelmin.



Työpaketissa 3 tuettiin yrittäjän itsensä johtamisen taitojen karttumista työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Toimenpiteinä käytettiin Firstbeat-mittausta, henkilökohtaista palautetta sekä yksilöohjausta ja ryhmätapaamisia. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana yrittäjien kanssa toteutettiin 400 yksilö- ja 60 ryhmävalmennussessiota. Lisäksi kaikille avoimia webinaareja järjestettiin kolme.



Hankkeen yksi merkittävämpiä tapahtumia oli Kalajoella 20.5.2022 järjestetty verkostoitumisseminaari ’Uuden edessä’, joka kokosi yhteen 22 hankkeessa mukana ollutta yrittäjää ja hanketoimijaa. Iltapäivän aikana yrittäjät verkottuivat keskenään, kertoivat omia yritystarinoitaan sekä esittelivät omia tuotteitaan ja palvelujaan. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi hyvät ja voimaannuttavat kokemukset.



Aktiivinen yhteistyö hankkeen ohjausryhmän jäsenten ja alueiden yrityskehitysyhtiöiden asiantuntijoiden kanssa koettiin tärkeäksi, koska se vei hankkeessa toteutettavia toimia eteenpäin. Heiltä saatiin mm. arvokasta apua yritysrekrytoinnissa sekä kuultiin yrittäjien palautteita kentältä.

Tiekartta ja analyysi toimivat liitetoiminnan ja työhyvinvoinnin kirkastajina



Yrittäjien kanssa yhdessä laaditun Tulevaisuuden tiekartta mallin avulla:

  • yrityksen ydinliiketoiminnot kirkastuivat, yrittäjät mm. rohkaistuivat karsimaan tuottamattomia rönsyjä
  • oman osaamisen tunnistaminen vahvistui
  • tunnistettiin yrityksen toimintaympäristön muutoksiin vaikuttavat tekijät ja tarvittavat osaamiset kuten myynti ja markkinointi sosiaalisessa mediassa
  • oivallettiin uusia liiketoimintapotentiaaleja ja vahvistettiin verkostoja

Hyvinvointianalyysin tulosten pohjalta:

  • yrittäjät asettivat itselleen elämäntilanteeseensa sopivia konkreettisia tavoitteita stressinhallinnan tukemisen ja palautumisen edistämiseksi
  • keskittyminen on parantunut
  • energiaa on riittänyt työpäivän jälkeenkin
  • työn tauottaminen ja rajaaminen sekä liikunnan lisääminen ovat parantaneet unen laatua

Yrittäjät kokivat tärkeinä, että heitä kuultiin ja tuettiin sekä annettiin mahdollisuus pysähtyä pohtimaan omaa ja yrityksen kehittämistä. Myös yrittäjien toiveiden huomioiminen ja hankkeen konkreettiset toimet saivat kiitosta. Toisilta yrittäjiltä saatu vertaistuki koettiin myös tärkeäksi.

Työkirja johdattelemassa hyvään elämään



Hankkeemme hyvä yhteishenki osoitti voimansa Yrittäjän työkirja hyvään elämään loppujulkaisun muodossa. Työkirja johdattelee pohtimaan hyvään elämään kuuluvia asioita ja sitä, miten ne näkyvät arjessa. Työkirjan materiaali sisältää konkreettisia tietoiskuja ja tehtäviä omien voimavarojen vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin parantamiskeksi. Hankkeessa mukana olevat yrittäjät ovat saaneet myös äänensä kuuluville.

Materiaalia voivat hyödyntää yrittäjien parissa työskentelevät ja tulevat hankkeet, yrityskehitysorganisaatiot kansallisesti, yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja esimerkiksi palautumista koskevat harjoitukset ovat sovellettavissa kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle. Olemme lopputulokseen huikean tyytyväisiä.

Käythän itsekin vilkaisemassa ja poimimassa parhaat opit käyttöön!

Linkki työkirjaan: https://www.julkari.fi/handle/10024/144467

Linkki verkkomateriaaliin: www.ttl.fi/oppimateriaalit

Lämmin kiitos vielä hankkeessa mukana olleille yrittäjille ja hankekumppaneille!

Kirjoittaja: Eeva Leinonen, FM, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti