Omat mielikuvani tutkijankammareista ja yksinpuurtamisesta karisivat varsin pian. Työtä pääsi tekemään hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ja alusta asti englanti kieli oli mukana yhtenä työkielenä.
Kokemuksen karttuessa ja uutta oppiessa tutkimusmaailma avautui maailman tullessa kylään. Eri tutkimusaloitteiden, työpajojen, kokousten sekä varsinaisen tutkimustyön myötä tutuiksi tulivat tutkijat Saksasta, Puolasta, Ranskasta ja Venäjältä. Vaikka tapahtumissa pääpaino onkin itse tieteen tekemisellä tai tekemisen suunnittelulla, niin työ kuitenkin tapahtuu ihmisten välillä ja yhdessä tehden. Englannin kieli on monelle toinen tai kolmas kieli, joten keskustelua käydään yleistä sanastoa käyttäen ilman hienouksia ja ilman täydellistä kieliopin hallintaa. Muiden kielien tai edes fraasien osaaminen auttaa murtamaan jäätä ja rohkaisee myös toisia keskustelemaan. Varsinkin ilta- ja vapaa-ajankeskusteluissa mielenkiintoisin aihe on ihmiset itse, heidän historiansa sekä kotimaansa ja -seutunsa. Näillä teemoilla on helppo osoittaa mielenkiintoa toisia kohtaan ja syventää kahdenvälistä ymmärrystä.
Ensimmäiset tutkijamatkani suuntautuivat Espanjaan, Kiinaan, Saksaan ja Venäjälle. Kaikissa maissa pääsin tutustumaan maanalaisen fysiikan tutkimukseen. Keskustelu paikallisten kanssa vaati joskus viittomia, sanakirjoja tai puhelimessa olleita kielikääntäjiä, jotta sai viestit välitettyä ja kanssaihmisten lauseet ymmärrettyä. Pieni määrä fraaseja, kuten terve, hei, huomenta, mitä kuuluu, mikä on nimesi, haluaisin ostaa jne., tuli myös hyvään tarpeeseen.
Yksi hauskimpia kielellisen onnistumisen hetkiä oli, kun venäläinen tutkija, joka ei juurikaan osannut englantia, kertoi vitsin mittalaitteen korjauksen päätteeksi. Olimme avanneet laitteen, korjanneet vian ja lopuksi sulkeneet laitteen. Tutkija kertoi vitsin elefantista ja sairaanhoitajasta - elefantin leikkauksen jälkeen tarkastetaan, että kaikki työkalut ovat ulkona, mutta hoitaja onkin hukassa. Kykenin ymmärtämään vitsin yksittäisten sanojen ja tilanteen pohjalta.
Tähän mennessä kulkemani reitti opintonsa vasta-aloittaneesta tutkimusapulaisesta laboratorioinsinööriksi, projektitutkijaksi ja projektipäälliköksi on ollut varsin mielenkiintoinen niin aiheiden kuin tapaamieni ihmisten vuoksi. Pienellä panostuksella kielen opiskeluun olen saanut jään rikotuksi ja yhteistyövierailujen ihmisistä onkin tullut pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Sittemmin yhteistyöverkostoni on laajentunut Afrikkaan, Australiaan, Etelä-Amerikkaan, Pohjois-Amerikkaan kattaen siis melkein kaikki mantereet.
Sinulle, joka mietit tulevaisuuden ainevalintojasi, halua sanoa: älä unohda kielten ja (oman) historian opiskelun tärkeyttä. Riippumatta haavealastasi tai asiantuntemuksestasi työtä tehdään kansainvälisessä maailmassa. Alakohtainen osaaminen luo perustan työurallesi, mutta kielitaito, vähäinenkin, kulttuurien ja oman historian tuntemus luovat pohjan ihmisvälisten suhteiden kehittymiselle kansainvälisessä maailmassa.
Kirjoittaja:
Jari Joutsenvaara, projektipäällikkö
Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (REx), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus