Mikroyritysten toimialakirjo on laaja. Viidesosa yrityksistä on maa-, metsä-, ja kalatalouden yrityksiä. Seuraavaksi eniten on rakennusalan yrityksiä. Kolmantena on ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, joka pitää sisällään mm. start-upit, arkkitehtitoimistot ja eläinlääkärit. Mikroyrityksiä ovat usein myös kampaajat, kosmetologit, taksit ym. palvelualan yritykset.
Mikroyrityksiä on paljon ja niiden merkitys työllistäjinä on kasvanut samalla, kun suuryritysten työllistämistilastot ovat kulkeneet toiseen suuntaan. Tutkimustietoa mikroyrityksistä ja yrittäjyydestä on kuitenkin edelleen vähän.
Kesäkuun alussa julkaistiin Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä. Selvityksessä haastateltiin myös mikroyritysten edustajia. Merkityksellisimmät tutkimuksen hyödyntämisen käytännöt olivat pk-yritysten näkökulmasta työntekijöiden koulutus, epäviralliset suhteet tutkimusorganisaatioihin sekä valmistuneet opiskelijat. Yrityksillä on vahva luottamus siihen, että tutkimusorganisaatioiden opetus perustuu huippututkimukseen, jota voidaan viedä yrityksiin kouluttamalla omia työntekijöitä sekä rekrytoimalla valmistuneita opiskelijoita eri tehtäviin. Selvityksen mukaan pk-yritysten näkökulmasta merkittävimmät hyödyt liittyivät uuden tiedon omaksumiseen, osaamisen vahvistamiseen sekä uusien tuotteiden kehittämiseen. Yhtä suurta vaikutusta ei ollut kustannustehokkuuden parantamiseen, talouskasvuun tai vaurauden lisääntymiseen. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös Suomen yrittäjien PK-yritysbarometrissa.
Selvityksessä esitetään seuraavat suositukset suomalaisten pk-yritysten tutkimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksien parantamiseksi tulevaisuudessa: (1) Käytänteitä pk-yritysten osaamispääoman kehittämiseksi tutkimuksen keinoin tulisi tukea jatkossa. Näitä käytänteitä ovat esimerkiksi tutkimustietoon pohjautuva henkilöstön koulutus ja verkostoituminen tutkimusorganisaatioiden kanssa. (2) Panostuksia tulisi kohdentaa niihin pk-yrityksiin, jotka haluavat jatkossa olla tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijöitä ja joilla on halua, mutta myös haasteita päästä mukaan tutkimuksen hyödyntämiseen. (3) Tutkimustulosten viestintää tulisi suunnata laaja-alaisemmin ja selkeämmin myös pk-yrityksille. Tutkimustulosten viestinnässä tulisi tutkimusorganisaation brändäyksen lisäksi painottaa myös selkeämmin pk-yrityksiä puhuttelevia elementtejä.
Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita, jotka koskettavat mikroyrityksiä. Hallitusohjelmassa asetetun Yrittäjyysstrategian kohteeksi on valittu pk-yritykset (yksinyrittäjät, startup-yritykset, mikroyritykset ja pk-yritykset), joissa yrittäjä on ”perinteinen omistajayrittäjä”, joka omistaa ainakin osan yrityksestä ja työskentelee ainakin osa-aikaisesti yrityksessä sekä osallistuu sitä koskevaan päätöksentekoon.
Yrittäjyysstrategian visiona on lisätä yritysten luottamusta siihen, että kannattaa työllistää, kehittää liiketoimintaa ja investoida Suomessa sekä kasvaa ja kansainvälistyä, ja että kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Lisäksi strategian tavoitteena on lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta osaavat ulkomaiset työntekijät ja opiskelijat haluavat työllistyä Suomeen tai toimia yrittäjinä Suomessa.
Elinvoimaisessa Suomessa on matala kynnys yritystoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen yrittäjämyönteisessä ilmapiirissä. Yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista lisätään eri koulutusasteilla ja julkisten palveluiden kautta. Kansainvälisen tason liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi luodaan soveltuvaa koulutusta. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä on juuri Kerttu Saalasti –instituutin toteuttama mikroyrittäjyyden koulutus- ja tutkimusohjelma, joka nostettiin valtakunnalliseksi tehtäväksi.
Vaikka meillä onkin käytettävissämme tilastotietoa (mm. MYTilastot), selvityksiä ja barometrejä mikroyrityksistä, tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta ymmärrys mikroyrityksistä ja yrittäjyydestä lisääntyy. Se auttaa suuntaamaan politiikkatoimia parhaalla mahdollisella tavalla sen lisäksi, että yritykset pystyvät kehittämään omaa toimintaansa.
Parlamentaarisella jatkuvan oppimisen uudistuksella vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Uudistuksessa edistetään työelämässä tapahtuvaa oppimista, luodaan jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmä ja lisätään osallistumisen tasa-arvoa parantamalla palvelujen saavutettavuutta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (lyhyemmin JOTPA) on uusi viranomainen, joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen perustaminen on osa laajempaa jatkuvan oppimisen uudistusta.
Hallitusohjelmassa on panostettu sekä pk-yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, että jatkuvaan oppimiseen kaikilla koulutusasteilla ja työelämän kaikissa vaiheissa, mutta erityisesti silloin, kun tarvitaan osaamisen uudistamista tai uudelleen suuntaamista.
Kirjoittaja:
Soili Vasikainen, FT, KTM, Tiedeasianneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus