Uusien yritysten syntyminen on tärkeä osa yrityskentän uudistumista ja dynamiikkaa – aloittaneiden yritysten määrä noussut suhteessa lopettaneisiin

Elinvoimaisessa taloudessa yrityskenttä on jatkuvassa liikkeessä, jossa uusia yrityksiä syntyy ja heikosti pärjäävät yritykset poistuvat markkinoilta.
Nainen kirjoittaa läppärillä kahvilan tiskin ääressä

Yritysten välinen kilpailu pakottaa sekä kannustaa uusiin innovaatioihin ja kasvuun. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti jäsentää Tilastokeskuksen keräämää mikroyrityksiin liittyvää tietoa tilastokatsaukseen MY Tilastot. Tilastojen perusteella selviää, että aloittaneiden yritysten määrä on noussut suhteessa lopettaneisiin vuoden 2016 jälkeen. Katsauksen tiedot ovat vuosilta 2014-2019.

”Koko Suomessa aloittaneiden yritysten määrä oli alimmillaan vuonna 2016 ja on sen jälkeen noussut. Vuonna 2018 aloittaneita yrityksiä oli 3.4 tuhatta suomalaista kohden, kun lopettaneita oli 2.6. Myös vuosi 2017 jäi ”plussalle” toimivien yritysten määrän suhteen”, kertoo tutkija Pauliina Björk.



Aloittaneiden yritysten määrä vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen

Yritysdynamiikka on keskeinen alueen elinvoimaisuuden tekijä ja aloittaneiden yritysten määrällä kuvataankin yritystoiminnan aktiivisuutta. MY Tilastojen mukaan Ahvenanmaan ja Kuopion seutukunnat pitävät kärkipaikkaa sekä aloittaneissa että lopettaneissa yrityksissä tuhatta asukasta kohden. Vähiten yrityksiä aloitti vuonna 2019 asukasmäärään verrattuna Raahen, Äänekosken ja Varkauden seutukunnissa. Pienimmät lopettaneiden määrät olivat Keuruun, Joutsan ja Ylivieskan seutukunnissa vuonna 2018.

Kaksi Suomen karttaa aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina 2014-2018. Lähde: Mikroyritysten tilastokatsaus MY Tilastot. Pauliina Björk.



”Kappalemääräisesti eniten yrityksiä aloitti (2019) ja lopetti (2018) suurissa kaupungeissa, minne väestö on muutenkin keskittynyt. Aloittaneiden ja lopettaneiden erotus on positiivinen jaksolla 2014–2018 pääkaupunkiseudulla ja suurimmassa osassa yliopistokaupunkeja sekä länsirannikolla kuten Seinäjoella, Porissa, Raumalla, Ylivieskassa sekä pienemmilläkin rannikon paikkakunnilla. Toisaalta Kaakkois-Suomessa Lappeenranta, Kotka, Hamina ja Lahti ovat tällä aikajaksolla menettäneet merkittävästi toimivia yrityksiä”, Björk kertoo.

”Kunnittainen tarkastelu väkilukuun verrattuna 2014–2018 kertoo yrityksiä aloittavan eniten Ahvenanmaalla, Utsjoella sekä Helsingissä. Myös lopettamisluvut ovat näissä kunnissa suurempia. Aloittaneiden ja lopettaneiden erotus väestöön nähden jää kuitenkin positiiviseksi näissä suuren vaihtuvuuden kunnissa. Negatiivisen yritysten määrän kehitys näyttää jonkin verran painottuvan Itä-Suomeen, toki poikkeuksia on kumpaankin suuntaan”, Björk jatkaa.



Yrityksen perustamisen taustalla useita tekijöitä

Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn kehityspäällikön, Martti Saarelan, mukaan uuden yrityksen käynnistämisen taustalla voi olla monia tekijöitä kuten itsensä työllistäminen, markkinaraon täyttäminen, asiakkaiden palveleminen, innovaatio, liikeidean testaaminen tai kasvun tavoittelu. Yritystoimintaa aloitettaessa aihiot ja ideat konkretisoidaan yrittäjyytenä.

”Osa aloittavista yrityksistä pyrkii haastamaan tämän hetken menestyvät yritykset kehittämällä uusia toiminta- ja tuotantotapoja, tuotteita ja palveluita. Ne luovat talouskasvua investoimalla ja taloutta uudistamalla. Toisaalta uudet yritykset verkostoituvat ja tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia olemassa oleville yrityksille esim. toimitusketjujen eri vaiheissa”, Saarela kertoo.

Tutustu MY Tilastoihin:

https://www.oulu.fi/my_tilastot/

Toiminnan aloittaneet ja lopettaneet yritykset on laskettu sen mukaan, ovatko ne mukana Tilastokeskuksen FIRM_ENTER aineistossa. Tähän aineistoon aloittava yritys pääsee mukaan, kun sillä on ollut toimintaa yli puoli vuotta ja sen liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (11 810 € vuonna 2019) tai sen tase oli yli 1700 00 € tai se työllistää yli puoli henkilöä. Lisäksi yritykset on rajattu osakeyhtiöihin, kommandiittiytiöihin, avoimiin yhtiöihin, toiminimiin ja osuuskuntiin.





Kirjoittajat: Martti Saarela, Pauliina Björk ja Minna Kilpeläinen

Kuva: Pexels, Loe Moshkovska