Vastuullinen liiketoiminta elintarvikealalla: miten ruoka-alalla toimitaan ilmastoviisaasti?

Vastuullisuus on ollut viime vuosina keskeinen puheenaihe monilla toimialoilla. Vastuullisuuteen liittyvä terminologia on kirjavaa ja monilla vastuullisuuteen liittyvillä termeillä ei ole selkeitä suomenkielisiä vastineita. Elintarvikealalla keskeiseksi näkökulmaksi voidaan nostaa käsite ”climate-smart”, joka on suomeksi ilmastoviisas. Elintarvikealan yritysten toivotaan, odotetaan ja tulevaisuudessa myös yhä enemmän vaaditaan toimimaan ilmastoviisaasti, joten tähän aiheeseen kannattaa paneutua tarkemmin.
nainen pakkaa elintarvikkeita muovirasioihin

Ilmastoviisaasti tuotettu ruoka voi tarkoittaa eri asioita eri toimintaympäristöissä. Näin ollen ilmastoviisaus ei tarkoita välttämättä samaa Pohjoismaissa kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa. Pohjoisessa toimivilla elintarvikealan yrityksillä on omat haasteensa liittyen esimerkiksi toimintaympäristön sääolosuhteisiin ja pitkiin etäisyyksiin. Etuina puolestaan ovat ruuan puhtaus ja toimintaympäristön järjestelmällisyys. Monet elintarvikealan yrityksistä eivät huomioi tai huomioivat edelleen vaillinaisesti ilmastoviisauden liiketoiminnassaan, mikä voi johtaa pahimmillaan esteisiin yrityksen kasvulle. Jotta yritys voi kehittää ilmastoviisauttaan, täytyy aluksi ymmärtää, mitä ilmastoviisas liiketoiminta on ja mitä se vaatii yrityksessä sisäisesti ja ulkoisesti.

Mitkä ovat ilmastoviisaan liiketoiminnan tavoitteet?

Elintarvikealan vastuullisuus ja ilmastotavoitteet perustuvat pitkälti maataloudelle asetettuihin ilmastotavoitteisiin, jotka perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO:n) laatimiin ohjeisiin. FAO:n ohjeistuksen mukaisesti yrityksen liiketoiminta on ilmastoviisasta, jos se huomioi toiminnassaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen näkökulman:

  • Taloudellinen näkökulma = Toiminta on kannattavaa yritykselle ja sen sidosryhmille, ja se tuottaa taloudellista hyvinvointia myös ympäröivälle yhteiskunnalle. Toiminnan kannattavuutta kasvattavat esimerkiksi yrityksen toiminnan tehokkuus ja toiminnasta saadut voitot.
  • Sosiaalinen näkökulma = Toiminta luo sosiaalista lisäarvoa yritykselle, sen sidosryhmille, ja ympäröivälle yhteiskunnalle. Sosiaalista lisäarvoa ovat esimerkiksi yrityksen henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen ja yrityksen yhteistyösuhteiden kehittäminen.
  • Ympäristöllinen näkökulma = Toiminta auttaa vähentämään luonnonvarojen (vesi, maaperä, ilma, ja luonnon monimuotoisuus) käyttöä yrityksessä, sen sidosryhmissä ja ympäröivässä yhteiskunnassa.

Miten toimitaan ilmastoviisaasti?

Yritykset, jotka osallistuvat elintarvikealan toimitusketjuissa raaka-aineen muokkaamiseen elintarvikkeeksi voidaan jakaa karkeasti tuottajiin, jalostajiin, pitopalveluihin, jälleenmyyjiin, jakelijoihin ja tukkumyyjiin. Näistä tuottajilla (raaka-aineen lähteillä, esimerkiksi perunaviljelijöillä) ja jalostajilla (raaka-aineen tai sen jalosteen jatkojalostajilla, esimerkiksi perunamuusin valmistajilla) on suuri vaikutus elintarvikkeen tuotantoprosessiin. Jalostetun elintarvikkeen tuotannon ilmastoviisautta täytyy arvioida koko toimitusketjun osalta, sillä raaka-aineen tuottamisessa, käsittelyssä, jalostamisessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa tapahtuu läpi toimitusketjun elintarvikkeen ilmastoviisautta tukevia ja heikentäviä toimia.

Ilmastoviisaita toimintatapoja kehittäessä yrityksen tulisi siis sekä ymmärtää omien sisäisten toimiensa ympäristövaikutuksia että oman ja muiden elintarvikkeen toimitusketjun yritysten toiminnan ilmastoviisautta. Ymmärtääkseen sisäisen toimintansa ilmastoviisautta yrityksen tulee arvioida prosessiensa taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia. Vastaavasti ymmärtääkseen toimitusketjun toimien ilmastoviisautta yrityksen tulee arvioida prosessiensa vaikutusta muihin toimitusketjun sidosryhmiin ja muiden toimitusketjun sidosryhmien prosessien vaikutusta yrityksen toimintaan.

Ilmastoviisauden kokonaisvaltainen arviointi onkin usein hankalaa ja vaikeutuu runsaammassa ja useampivaiheisessa jalostamisessa. Ilmastoviisauden sisäiseen ja toimitusketjutasoiseen arviointiin on kuitenkin olemassa paljon hyödyllisiä arviointimalleja, joiden avulla ilmastoviisauden arviointi helpottuu. Näitä malleja ja muita hyödyllisiä työkaluja ja resursseja pyrimme myöhemmin tarjoamaan osana Climate-Food -hankkeen työpajoja (niistä lopuksi lisätietoa alla).

Climate-Food -hanke: Tukea ja mahdollisuuksia Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin elintarvikealan ilmastotoimiin

Climate-Food on ProAgria Oulun hallinoima hanke, joka pyrkii lisäämään ilmastoviisasta yritystoimintaa koko elintarvikkeiden tuotantoketjussa Pohjois-Suomen ja -Ruotsin alueella. Osana hanketta luodaan kokonaiskuva Pohjois-Suomen ja -Ruotsin pk-elintarvikeyritysten ilmastoviisauden nykytilasta ja järjestetään elintarvikealan yritykselle rajat ylittäviä työpajoja, joissa elintarvikealan yritykset saavat mahdollisuuden oppia uutta ilmastoviisaista toimintatavoista ja verkostoitua muiden elintarvikealan toimijoiden kanssa.

Lisätietoa hankkeesta löydät hankkeen virallisilta verkkosivuilta. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu ja sen toteuttaa Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Osatoteuttajia ovat Luleå tekniska universitet, Oulun yliopisto (Kerttu Saalasti Instituutti), Hushållningssällskapet i Norrbotten-Västerbotten ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Hanketta rahoittaa Interreg Aurora -ohjelma.

Kirjoittaja: Peetu Virkkala, DI, väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti