Verkostotoiminta ei ole pelkästään kontakteista kerääntynyttä henkilökohtaista listaa, vaan parhaimmillaan se on jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutusta voi tapahtua monilla eri tasoilla, kuten kollegoiden, asiakkaiden, alihankkijoiden, alan asiantuntijoiden sekä muiden verkostojen kanssa.
Verkostoitumista voi ilmetä erilaisissa muodoissa, kuten verkostoitumistapahtumissa, sosiaalisessa mediassa, mentoroinnissa ja ammatillisissa järjestöissä. Se sisältää usein tiedon jakamista, yhteisten projektien toteuttamista ja ideoiden vaihtoa.
Verkostotyöskentely tuo jäsenilleen useita hyötyjä:
1. Tiedon jakaminen ja oppiminen: Verkostotyöskentely tarjoaa pääsyn laajaan kirjoon erilaisia taitoja, näkemyksiä ja tietoa. Tämä mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja ammatillisen kehittymisen.
2. Resurssien jakaminen: Verkostot voivat toimia resurssien jakamisen foorumeina. Yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa voi auttaa ratkaisemaan ongelmia tehokkaammin ja saavuttamaan parempia tuloksia.
3. Sosiaalinen tuki: Työelämässä voi olla haastavia tilanteita, ja vahvat verkostot voivat tarjota tukea ja kannustusta vaikeina aikoina. Verkostojen jäsenet voivat tarjota neuvoja ja jakaa kokemuksiaan auttaakseen verkoston jäsentä eteenpäin haastavassa tilanteessaan.
4. Mahdollisuudet urakehitykseen: Verkostotyöskentely voi avata ovia uusiin mahdollisuuksiin, kuten työpaikkoihin, projekteihin ja yhteistyökumppanuuksiin.
Toimiva ja tuottava verkosto on olemassa aina jotakin yhteistä tehtävää ja tarkoitusta varten ja vaatii aktiivista toimintaa ja yhteisiä tavoitteita. Aktiivinen toiminta taas vaatii taustalleen usein henkilön tai ryhmän ”verkostovetureita”, jotka koordinoivat ja ylläpitävät verkoston toimintaa. Verkostotyö tarvitsee myös rakenteet ja mallin, jolla se lähtee liikkeelle. Ajan myötä rakenteet, mallit ja tavoitteet voivat muuttua ja voidaankin sanoa, että verkostotyö on jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.
Rakenteita ja tehtävää tärkeämmäksi verkoston toiminnan kannalta nousee jäsenten keskinäinen luottamus ja sen myötä sitoutuminen toimintaan. Siksi erityisesti verkoston rakentumisvaiheessa on hyvä panostaa tutustumiseen ja yhteiseen aikaan kasvokkain, koska ilman yhteistyökumppaneiden tuntemista ei voi syntyä luottamusta.
Verkostotyöskentely vaatii jäseniltään myös negatiivisten tunteiden sietokykyä. Välillä työskentely voi turhauttaa, jos asiat eivät etene toivotusti. Toisinaan kehiin astuu epävarmuus ja jopa pelko, joka estää toimimasta. Vahva verkosto, jossa luottamus on hyvällä tasolla, voi yhdessä päästä yli vaikeista tunteista rohkeuden ja avoimen kommunikaation avulla. Vahvaa verkostoa ohjaa jäsenten tahto ja sitoutuminen, jotka auttavat hankalissa hetkissä.
KASVA - Kestävää kasvua ja kilpailukykyä mikro- ja pk-yrityksissä -hankkeessa eletään päivittäin todeksi verkostotyötä monellakin eri tasolla. KASVA-hankeverkoston tavoitteena on yhdistää erilaisia toimijoita tutkimus- ja kehitysorganisaatioista sekä yrityspalveluorganisaatioista toimimaan yritysten kasvun edistämiseksi. Hankkeessa yhdistyy osaaminen erilaisista organisaatioista ja tämän yhteistyön myötä saadaan tekemiseen erilaisia näkökulmia, opitaan yhteiskehittämisestä ja arjen asiakasrajapinnan haasteista, joita voidaan laajastikin yhdessä ratkoa luomalla yhteisiä toimintamalleja. Hankkeessa rakennetaan yhtenä keskeisenä toimena yrityspalvelutoimijoiden maakunnallista vertaisverkostoa, jonka toiminnan tavoite on omaa toimintaa kehittämällä parantaa yritysten ja yrittäjien saamaa palvelua. Lisäksi hankkeen aikana pyritään synnyttämään myös alueellisia yrittäjäverkostoja, jolloin parhaimmillaan nämä molemmat verkostot vuorovaikuttavat ja toimivat toinen toistaan ruokkien.
Erilaiset verkostot ovat olennainen osa nykyistä työelämää, ja niiden merkitys vain kasvaa entisestään. Erityisen tärkeä rooli verkostolla voi olla yksin tai hyvin pienessä organisaatiossa työskenteleville, joille ei välttämättä ole tarjolla samaa työtä tekevän tai yhteisiä tavoitteita jakavien kollegoiden tukea. Suomessa on esimerkiksi paljon yksinyrittäjiä, joten verkoston tuki voi auttaa heitä eteenpäin niin arjen haasteissa kuin liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymisenkin muodossa.
Parhaimmillaan verkostotyö on uutta luovaa tai omaa työtä tukevaa vuorovaikutusta, jolla voi olla hyvin suuri merkitys yksilön hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Kirjottaja:
Tiina Pääkkö, FM, työpaketti 1:n vetäjä, KASVA-hanke, Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
Kuva: Minna Kilpeläinen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus