Työyhteisön kulttuuri voi olla se, että on normaalia tehdä ylipitkää päivää ja tehdä töitä myös viikonloppuna, ihmisillä on jatkuvasti monta rautaa tulessa ja lisäksi siirrytään nopeasti tehtävästä toiseen. Tällaisessa työkulttuurissa pysähtymiselle ja palautumiselle ei juurikaan anneta tilaa. Käytännössä palautumista tapahtuu vain lomilla, kun ihannetapauksessa palautua pitäisi voida myös kesken työpäivän.
Ylivireystila on keskushermoston turbovaihde, jota projektityö, epävarmuus ja merkityksetön silpputyö lisäävät. Vireyden säätelymekanismi on kehittynyt ihmisille tuhansien vuosien aikana, ja se on osa yleistä elimistön sopeutumisjärjestelmää, jonka säätely on monimutkainen kokonaisuus. Pääosassa ovat autonominen hermosto ja aivot. Ulkoisten ärsykkeiden lisäksi aivot ja hermosto säätelevät elimistöä ja sen toimintoja. Aivot tekevät koko ajan aistien avulla havaintoja ympäristöstä, niistä edelleen tulkintoja ja niiden perusteella syntyy tunteita, joiden tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa turva, energioiden älykäs käyttö ja hengissä säilyminen.
Stressaantuneen ihmisen mieli ja keho ovat ylivireyden tilassa, mikä aiheuttaa usein unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, suolisto-ongelmia ja yleistä vastustuskyvyn heikentymistä. Se voi johtaa pahimmillaan myös ahdistuneisuuteen ja masennukseen.
Ylivireystilassa ei malta pysähtyä eikä pitää taukoja
Ihmiset kokevat ylivireystilan eri tavoilla. Yksi saattaa olla ylivireystilassa ahdistunut ja tuntee jopa paniikkia. Toisaalta, kun uusi, jännittävä ja mielekäs projekti alkaa, olo voi olla myös lähes maanisen innostunut. Silloin ylivireystila voi tuntua ihanalta ja kutsuvalta, eikä sitä malttaisi ajaa alas. Rauhoittuminen vaikeutuu.
Ylivireystilan taistele tai pakene-tila on toimiva lyhytaikaisessa käytössä, mutta sopii kovin huonosti pitkittyneisiin haastaviin tilanteisiin, jotka ovat nykyajan työelämässä yleisiä. Virittymisen varjopuoli on lisäksi se, että huomio kohdistuu ylivireystilan aikana vain vaaran aiheuttajaan. Tällöin ihminen ei kykene havaitsemaan juuri mitään stressin aiheuttajan ulkopuolella. Siksi kyky esimerkiksi ymmärtää isoja kokonaisuuksia, ajatella luovasti ja tehdä kokonaisuuden kannalta hyviä ratkaisuja on ylivireystilassa huomattavasti heikompaa tai mahdotonta.
Pitkittyessään ylivireystila on stressitila, joka on terveydelle vaarallista. Lisäksi se johtaa monien työelämässä tarvittavien keskeisten taitojen kuten päätöksentekokyvyn, rajojen asettamisen ja kyvyn asettua toiseen asemaan, heikentymiseen. Pitkittyneessä ylivireystilassa kognitiiviset taidot ja osaaminen eivät siten ole käytössä optimaalisesti. Karkeasti sanottuna ihminen muuttuu ylivireystilassa vähän tyhmemmäksi kuin onkaan.
Persoonatkin vaikuttavat: Introvertti kuormittuu ihmisten seurasta ja tarvitsee palautuakseen omaa aikaa. Kannattaa huomata, että introverttius ei tarkoita, että olisi hiljainen tai ujo. Introvertti saattaa olla töissä sosiaalinen ja tykätä ihmisistä, mutta sulkeutuu mielellään illalla omaan kotiinsa, lähtee yksin treenaamaan tai uppoutuu kirjan pariin.
Ekstrovertti puolestaan ammentaa voimaa muista ihmisistä. Hän saattaa kuormittua, jos hän joutuu olemaan yksin. Hänelle palauttavinta voikin olla ystävien tapaaminen tai työpaikan kahvihuoneessa seurusteleminen.
Nukahtamisvaikeudet ja katkonainen uni ovat tuttuja henkilöille, joilla töissä ei ole riittävästi hallinnan tunnetta ja lisäksi voi olla ihmissuhdekuormaa. Syke on tällaisessa tilanteessa jatkuvasti koholla. ja tTekemättömät työt tulevate mieleen aamuyölläkin, kun tekemistä on käytettävään aikaan nähden liikaa.
Sietoikkuna on olotila, jossa ihminen tuntee olevansa turvassa ja olo on rauhallinen. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää muistaa, että sietoikkunan sisällä kaikki taidot ja osaaminen ovat optimaalisesti käytössä.
Sietoikkunassa olo on hyvä, työhön pystyy keskittymään ja tekemään myös helpommin yhteistyötä. On mahdollista hahmottaa kokonaisuuksia, käydä dialogia, sopia asioista ja tehdä myös hyviä päätöksiä. Sietoikkuna on siten se tila, jossa syntyvät parhaat ideat ja toimivimmat yhteistyösuhteet. Sietoikkunassa ihmisen luovuus ja taidot toimivat parhaiten. Erityisesti organisaation toiminnan kehittäminen on siksi usein tuloksekkainta, kun prosessin aikana pysytään sietoikkunan sisällä.
Esimerkiksi kyky keskittyä, ymmärtää ja kuunnella muita, hallita isoja kokonaisuuksia, käyttää harkintaa ja tehdä päätöksiä alentuvat merkittävästi ylivireystilassa. Näin käy erityisesti, jos ylivireystila jatkuu pitkään.
Vinkkejä tasapainoon ja tulokselliseen työhön:
- pyri tekemään vähemmän
- pidä taukoja, vaikka olisi pakottava tarve jatkaa
- kokeile tehdä asioita syvällisemmin mieluummin kuin enemmän
- pohdi, onko oikeasti välttämätöntä olla kaikessa mukana?
- rauhoita illat ja panosta säännölliseen unirytmiin
- etsi uusia herkullisia reseptejä ja nauti hyvästä ateriasta myös keskellä viikkoa
- nauti ruoan tuoksusta ja ulkonäöstä ennen kuin isket kiinni annokseen
- aterioi rauhassa ruokaa huolella pureskellen
- lue kirjaa ennen unentuloa
- nauti illan hämärästä ja hidasta tahtia luonnon mukana
- luovu yrityksestä olla hyvä kaikessa tai pyrkimyksestä täydellisyyteen
- kysy apua ja myönnä, että et ehdi
- ymmärrä, että kaikkea ei voi saada
- ymmärrä, että keskeneräisyys on ok.
Vinkki ylivireyteen ajautuneelle:
Perhostaputus: Laita käsivarret ristiin rinnan päälle. Hengitä rauhassa syvään. Taputtele rintakehää rauhallisesti vuorotellen kummallakin kämmenellä.
Uskallatko kokeilla? Moni on lähtenyt vähentämisen ja hidastamisen tielle, ja saanut tästä tarvitsemansa energian työhön ja oppimiseen. Kaupan päälle on saatu kaikki se tehokkuus, mitä alunperin oltiinkin vailla.
Jatkuvan oppimisen yliopiston Mikroyrittäjyyden koulutuksessa alkoi tammikuussa uusi projekti, jossa yrittäjien kansainvälistymisvalmennuksen rinnalla kulkee coaching. Tavoitteena on lisätä osallistujien itsetuntemusta ja luottamusta omiin vahvuuksiin ja omaan tapaan rakentaa yrittäjyyttä. Myös syksyksi 2025 uudistuva Tunnista osaamisesi ja vahvuutesi -kurssi sisältää monipuolisesti näitä teemoja. Yrittäjän hyvinvointi tulee tälle kurssille myös isompaan rooliin.
Kirjoittaja: Päivi Lohikoski, FT (tuotantotalous), FM (informaatio ja viestintä), ratkaisukeskeinen valmentaja ja coach, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Perhostaputusvinkki: Virpi Pietikäinen, KM, FM, yhteisöpedagogi – työyhteisöjen kehittäjä AMK, ratkaisukeskeinen valmentaja ja coach, koulutussuunnittelija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Unsplash
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus