Yhä useampi nuori on tulevaisuudessa yrittäjä

Yrittäjyys on yhä useamman nuoren mielestä houkutteleva tulevaisuuskuva. Nuorten terveiset päättäjille tuleekin ottaa vakavasti. Nuoret toivovat, että ympäristön suhteen olisi tulevaisuudessakin yhtä hyvät olosuhteet asua ja elää kuin aikaisemmilla sukupolvilla.
Jouni Hintikka

Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn uuden nuorten yrittäjyysasenteita käsittelevän tutkimusartikkelin perusteella yrittäjyysasenteiden myönteinen kehitys on jopa odotettua nopeampaa. Erityisesti tämä näkyy Pohjois-Pohjanmaalla, jossa asuu Suomen nuorin väestö. Tutkimukseen osallistui 1497 opiskelijaa ja 253 opetushenkilöstön edustajaa Pohjois-Pohjanmaan kaikilta koulutusasteilta. Tutkimusaineisto kerättiin SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeen aikana loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana.

Tutkimuksessa vertailtiin ikä- ja elinkeinorakenteeltaan toisistaan poikkeavien alueiden eroja sekä yrittäjyysasenteiden muotoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosan maaseutumaisella, pienyritysvaltaisella ja elinvoimaisella alueella nähtiin sekä nuorten yleinen suhtautuminen yrittäjyyteen että yrittäjyys mahdollisena tulevaisuuden työllistymisen vaihtoehtona myönteisempinä kuin vertailualueilla.

Yrittäjyyden merkitys alueiden elinvoimalle on keskeinen. Yhä useampi opiskelijoista työllistää itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä. Samalla yritysten kasvun suurin este on työvoimapula – osaavia työntekijöitä tarvitaan. Työelämän murroksen myötä palkkatyön ja yrittäjyyden välinen ero pienenee. Tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaidot, joustavuus ja uuden oppimisen valmiudet korostuvat.

Pohjois-Pohjanmaan alueen laajana yhteistyönä on vuosien ajan toteutettu päämäärätietoista yrittäjyyskasvatusta. Pitkäjänteisen työn tulosten voidaan ajatella näkyvän esimerkiksi siinä, että tutkimukseen osallistuneista 1497 nuoresta peräti 9% kertoi toimivansa tai toimineensa yrittäjänä. Lisäksi monet olivat kokeilleet yrittäjyyttä opintojensa aikana. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen jatkuu maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategian päivittämisenä.

Yksi esimerkki alueen yhdessä tekemisen kulttuurista on lukioiden, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteinen Uuden osaamisen lukio -hanke. Hankkeen tapahtumapäivät kokosivat toukokuun alussa 900 opiskelijaa ja sata opettajaa yhteisen ideoinnin ja verkostoitumisen äärelle. Kokoontuminen oli laatuaan ensimmäinen – tulevina vuosina alueen yhteistä tapahtumaa halutaan edelleen kehittää. Raskaiden koronavuosien jälkeen yhteen kokoontuneiden nuorten elämänvoimaa ja idearikkautta oli hienoa seurata. Ensimmäisen tapahtumapäivän aikana yhteiselle työskentelyalustalle kerättiin ideoita mm. hävikkiruoan ja muovijätteen hyödyntämiseen sekä liikeideoiden vastuullisuuteen liittyen.

Toisen tapahtumapäivän päätteeksi nuoret äänittivät terveisiään päättäjille. Viesteissä välittyvät huoli ympäristön tilasta, nuorten riittävästä tukemisesta sekä maaseutumaisen alueen erityispiirteiden huomioimisesta. Esimerkiksi polttoaineen hinnan nousun vaikutukset tuntuvat harvaan asutuilla alueilla kasvukeskuksia enemmän. Ajatuksia herätti myös ajokorttilain uudistus: hallituksen esityksen mukaan 17-vuotias ei saisi kyyditä kuin yhtä matkustajaa, jolloin ekologiset kimppakyydit eivät enää onnistuisi. Nuoret toivovat, että ympäristön suhteen olisi tulevaisuudessakin yhtä hyvät olosuhteet asua ja elää kuin aikaisemmilla sukupolvilla, nuorten mielenterveyspalvelut olisivat helposti saavutettavissa sekä pienilläkin paikkakunnilla olisi mahdollisuus harrastaa ja toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Nuorten terveiset tulee ottaa vakavasti – he päättävätkin viestinsä vetoomukseen: toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti! Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteistyö tukee oppilaitoksissa ja kodeissa tehtävää arvokasta perustyötä. Yhteistyön kehittämisessä myös elinkeinoyhtiöiden ja yrityspalveluorganisaatioiden rooli tulee jatkossa korostumaan. Alueiden elinvoiman näkökulmasta keskeinen kysymys on, millaiseksi toiminnaksi onnistumme nuorten myönteiset asenteet kanavoimaan. Tässä työssä tarvitaan meitä jokaista.

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaan asiantuntijapuheenvuorona 28.5.2022.

Kirjoittaja:

Jouni Hintikka, KM, väitöskirjatutkija, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti