Seminaarin paneelikeskusteluissa nousi esiin, että verkostotyö tarjoaa yrittäjille paljon mahdollisuuksia jakaa resursseja, kehittää osaamista ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vaikka verkostotyössä on omat haasteensa, kuten ajanpuute ja erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen, se tarjoaa merkittäviä etuja yrityksille, jotka ovat valmiita sitoutumaan yhteistyöhön. Tulevaisuudessa verkostojen merkitys vain kasvaa, ja niissä tehtävä yhteistyö voi olla avain menestykselliseen yrittäjyyteen ja kasvuun.
Paneelikeskustelijoiden mukaan verkostojen voima perustuu pitkälti niiden kykyyn tarjota resursseja, osaamista ja kontakteja, joita yksittäisillä yrityksillä ei välttämättä ole itsellään käytettävissään. Verkostot voivat sisältää niin julkisia kuin yksityisiäkin toimijoita, mikä tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen yhteistyöhön ja erilaisten intressien yhteensovittamiseen. Esimerkiksi kasvuhankkeet, jotka yhdistävät TKI-toimijoita (tutkimus, kehitys ja innovaatiot) ja yrityspalveluita, näyttävät konkreettisesti, miten verkostot voivat edistää mikroyritysten kasvua ja kilpailukykyä.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin KASVA-hankkeen projektipäällikkö Henna Väätäinen toi esille, että verkostot ovat mikroyrittäjille monin tavoin elinehto. Yrittäjien verkostot koostuvat paitsi asiakassuhteista myös alihankintaketjuista, joiden johtaminen ja hallinnointi on keskeinen osa verkostotyötä. Väätäinen painotti, että verkostojen avulla voidaan tuoda yrityksille uusia asiakkaita, ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia. Tämä näkyy erityisesti tilanteissa, joissa yrittäjät voivat yhdessä luoda uusia palveluita tai löytää ratkaisuja ongelmiinsa.
Väätäinen korosti myös vertaisoppimisen merkitystä. Hänen mukaansa verkostot, joissa eri toimialojen yrittäjät jakavat kokemuksiaan ja ideoitaan, voivat johtaa uusien näkökulmien ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiseen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan edellyttää sitoutunutta osallistumista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Tärkeää on myös jatkuva vuoropuhelu, jossa verkoston jäsenet voivat kehittää yhteistyötä ja päivittää yhteisiä tavoitteita tarpeen mukaan.
Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn tutkimusjohtaja Martti Saarela Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista kertoi, että MicroENTREn projekteissa on tavallisesti mukana useita kumppaneita niin kotimaasta kuin kansainvälisistä verkostoista. Yhteiset tutkimushankkeet ja julkaisutoiminta luovat pohjaa esimerkiksi mikroyritysten kanssa toteutettaviin kehittämishankkeisiin.
Martti Saarelan mukaan onnistunut verkostotyö vaatii selkeitä rakenteita ja rooleja sekä selkeän yhteisen päämäärän. Kun verkoston jäsenet tietävät, mitä heiltä odotetaan ja mikä heidän roolinsa on, yhteistyö sujuu paremmin ja luottamus rakentuu nopeammin.
Saarela totesi myös, että verkostotyössä tulee ottaa huomioon, että mikroyrittäjillä on usein rajalliset resurssit. Tämä voi tehdä kehitystyöstä haastavampaa, mutta juuri tässä verkostot voivat tarjota arvokasta tukea. Hänen mukaansa verkostojen avulla mikroyritykset voivat hyödyntää sellaista osaamista ja resursseja, joita niillä itsellään ei suoraan ole.
Tilintarkastaja Päivi Nummi HT-Tilintarkastuksesta korosti verkostotyön merkitystä erityisesti monialaisuuden näkökulmasta. Hän totesi, että kukaan ei voi olla täydellinen asiantuntija kaikessa, ei edes tilintarkastaja. Siksi on tärkeää kerätä ympärilleen yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät omaa osaamista ja tarjoavat tukea vaikeissa tilanteissa. Nummi painotti myös, että verkostojen suurin hyöty on niiden kyky synnyttää luottamusta ja erilaisia näkökulmia, mikä rikastuttaa yrityksen toimintaa.
Myös Nummi arvioi verkostojen tehokkuuden perustuvan siihen, että niiden jäsenet jakavat yhteisen päämäärän ja tavoitteen. Tämä auttaa varmistamaan, että yhteistyö pysyy keskittyneenä ja tarkoituksenmukaisena. Hän nosti esiin erityisesti veturiyritysten roolin, sillä ne voivat toimia verkoston keskeisinä moottoreina, jotka vievät toimintaa eteenpäin ja sitouttavat muut jäsenet mukaan.
Keskustelijoiden mukaan yksi merkittävimmistä haasteista verkostotyössä on aika. Yrittäjillä on usein kiire palvella asiakkaitaan ja pyörittää päivittäistä liiketoimintaa, mikä voi vaikeuttaa ajan löytämistä verkostotyöhön. Väätäinen korosti, että yrityspalvelutoimijoiden tulisi olla hyvin tietoisia tästä haasteesta ja pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman konkreettista apua yrityksille, jotta verkostotyö ei jäisi vain teoreettiseksi.
NIHAK ry:n yrityspalvelupäällikkö Marika Kumpula nosti esille, että koronapandemian jälkeen etäyhteyksien käyttö on jäänyt pysyväksi osaksi verkostotyötä, mutta samalla on käynyt ilmi, että fyysiset tapaamiset ovat edelleen välttämättömiä luottamuksen rakentamisessa. Etäyhteyksien kautta tapahtuva verkostoituminen ei aina pysty tarjoamaan samaa vuorovaikutuksen tasoa kuin kasvokkaiset tapaamiset. Tämän vuoksi Kumpula toivoikin, että fyysisiin tapaamisiin palattaisiin enemmän, jotta verkostoituminen saisi aidon vuorovaikutuksen myötä vahvempaa pohjaa.
Kumpula ja projektipäällikkö Jaana Jeminen työskentelevät yhdessä yritysten vastuullisuusosaamisen kehittämiseen tähtäävässä VATUPASSI-hankkeessa. Koska NIHAK ry ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti sijaitsevat saman käytävän varrella Nivalan Teknologiakeskus NITEKissä, ovat taukotilan kahvipöytäkeskustelutkin toimineet tärkeänä tapana ideoida ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä. Keskustelujen pohjalta on syntynyt myös uusi kehityshankkeita, jotka palvelevat koko verkoston jäseniä.
Verkostotyö on myös monimutkaista. Eri toimijat voivat ymmärtää verkostotyön eri tavoin. Väätäinen huomautti, että verkoston käsitteen tulkinta voi vaihdella suuresti eri yrittäjien ja organisaatioiden välillä. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin, mikäli yhteisiä pelisääntöjä ei ole selkeästi sovittu. Siksi yhteisen ymmärryksen ja yhteisen kielen löytäminen on keskeistä verkostojen toimivuuden kannalta.
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toi esille yrittäjien näkemyksiä verkostoitumisesta. Hän totesi, että vaikka yrittäjät yleensä ymmärtävät verkostojen tärkeyden, he saattavat silti vierastaa sanaa "verkostoituminen", koska se kuulostaa byrokraattiselta. Kolehmaisen mukaan olisi tärkeämpää puhua vuorovaikutuksesta ja konkreettisista kohtaamisista, sillä yrittäjät keskittyvät ensisijaisesti asiakkaiden palvelemiseen. Tämä tekee verkostotyön ajankäytön haasteelliseksi, erityisesti vaikeina aikoina, kuten koronapandemian aikana.
Kolehmainen kuvasi, kuinka heidän järjestöissään on pyritty tarjoamaan erilaisia tilaisuuksia, jotka helpottavat yrittäjien verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Näissä tilaisuuksissa on tärkeää antaa selkeä rooli yrittäjille, jotta he kokevat olevansa osa tilaisuutta ja voivat tuoda oman panoksensa keskusteluun. Kolehmainen nosti esiin myös vertaisverkostojen tärkeyden – esimerkiksi nuorille yrittäjille ja kasvuyrityksille suunnatut verkostot ovat olleet erityisen tärkeitä Pohjois-Pohjanmaan alueella.
MicroENTREn kumppanuusverkoston puheenjohtaja Outi Myllymaa toi esiin kansallisten ja alueellisten verkostojen roolin yritysten tukemisessa ja kasvussa. Hän painotti, että verkostojen kautta saadaan arvokasta tutkimustietoa ja työkaluja, jotka auttavat yrityksiä kehittämään toimintaansa. Erityisesti hän korosti verkostojen roolia kansainvälistymisessä ja siinä, miten ne voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myllymaa kuvaili, kuinka heidän alueellaan mikroyritysten osuus on suuri, ja siksi verkostojen tarjoama tuki on elintärkeää yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle.
Myllymaa mainitsi myös, että verkostoissa tapahtuvat kohtaamiset ja keskustelut voivat synnyttää uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti hän nosti esille, kuinka eri toimialojen yritykset voivat hyötyä toistensa näkökulmista ja löytää ratkaisuja, joita he eivät olisi yksin saavuttaneet.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että luottamuksen rakentaminen on verkostotyön tärkein perusta. Päivi Nummi korosti, että ilman luottamusta ei synny aitoa yhteistyötä. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se vaatii aikaa ja konkreettisia tekoja. Outi Myllymaa toi esille, että verkostoissa syntyvä luottamus voi myös avata ovia innovaatioille. Kun eri toimialojen yrittäjät ja asiantuntijat jakavat tietoa ja kokemuksia, uusia ideoita ja ratkaisuja voi syntyä yllättävillä tavoilla.
Martti Saarela lisäsi, että onnistuneessa verkostossa luottamus ja yhteistyö saavat aikaan enemmän kuin osapuolten yksittäiset panokset. Verkosto, jossa vallitsee vahva luottamus ja selkeät rakenteet, voi tuottaa tuloksia, jotka ylittävät odotukset ja auttavat yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa.
Keskustelijat toivat esille myös konkreettisia ratkaisuja verkostotyön haasteisiin. Henna Väätäinen mainitsi, että verkostojen onnistumisessa keskeistä on, että ne ovat riittävän konkreettisia ja kiinnittyvät yritysten arkeen. Toisin sanoen, verkostotyön tulee tuottaa sellaista lisäarvoa, joka on helposti sovellettavissa yrityksen päivittäiseen toimintaan.
Jaana Jeminen toi esille, että vastuullisuuden kehittäminen mikroyrityksissä on yksi esimerkki siitä, kuinka verkostotyö voi konkreettisesti auttaa yrityksiä. Jeminen kertoi, että hänen vetämänsä vastuullisuushankkeet perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön ja asiakastarpeiden tunnistamiseen. Tällöin tarjonta osuu yksiin konkreettisten haasteiden kanssa. Vastuullisuusteemat eivät aina ole yksinkertaisia, mutta verkostojen avulla yritykset voivat saada tarvitsemansa tuen ja työkalut vastuullisuuden kehittämiseen.
Martti Saarela puolestaan korosti, että jatkuvan oppimisen ajattelutapa tulisi viedä myös mikroyrityksiin. Suuremmissa yrityksissä kehittämistoiminta on arkipäivää, mutta mikroyrityksissä resurssien puute saattaa tehdä kehittämistyöstä haastavampaa.
Kerttu Saalasti -seminaarissa puhe verkostoista ei jäänyt vain idean asteelle, vaan osallistujien asiantuntemusta haluttiin myös kuulla yhteisissä keskusteluissa. Seminaarin sisällöstä vastannut mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE halusi kerätä toiveita, ajatuksia ja konkreettisia ehdotuksia tuleville tutkimuksille ja projekteille. Samalla voitiin kuulla, mikä eri toimijoille on ajankohtaista juuri nyt.
Teemallisissa kahvipöydissä keskusteltiin viidestä ennakkoon päätetystä teemasta: yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä, yrittäjyyden osaamisista ja muutoskyvykkyydestä, verkostoista yrityspalveluissa, yrittäjyyskasvatuksesta ja yrittävän kulttuurin rakentamisesta sekä vastuullisuudesta.
Jotta keskustelut toimivat aitoina verkostoitumispaikkoina, eivätkä tuttujen ja työkavereiden jutusteluina, ei kukaan voinut valita teemaa itse. Osallistujille annettiin seminaarisalista lähtiessä lipukkeet, joihin oli merkitty pöydät. Näin osallistujat saatiin jaettua monipuolisesti eri pöytiin.
Jokaisessa pöydässä oli puheenjohtaja ja kirjuri, joiden johdolla teemaan käytiin käsiksi. Jokaiseen pöytään fasilitaattorit olivat ennakkoon miettineet "väitteen" jonka ympäriltä keskustelu lähti liikkeelle sekä lisäksi teemakohtaisia kysymyksiä. Teemat nivoutuivat suoraan seminaarin teemoihin ja seminaarista tulikin paljon syötteitä keskustelupöytiin käsiteltäväksi.
”Seminaarin aiheen "Tehdään työtä yhdessä!" mukaisesti kahvipöytäkeskusteluissa tehtiin aurinkoisena perjantai-iltapäivänä kovasti yhdessä hommia, iloisen, aktiivisen puheensorinan keskellä ihastuttavassa ja inspiroivassa taidemiljöössä. Tilaisuudesta saatiin paljon uusia ajatuksia jatkotyöstettäväksi”, kehui kahvipöytäkeskustelujen käytännön organisoinnista vastannut BIOTUTO-hankkeen projektipäällikkö Heidi Pasanen MicroENTREstä.
Teksti ja kuva: Minna Kilpeläinen, viestintäasiantuntija, FM, KM, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus