Business Forum Rukan teemana oli tänä vuonna tekoäly. Puheenvuoroissa ja keskusteluissa käsiteltiin tekoälyn perusteita, eettisiä kysymyksiä sekä sen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyviä näkökulmia. Paneelikeskustelussa kuultiin näkemyksiä median, kirkon ja poliittisen päätöksenteon alueilta. Päivän keskusteluista välittyi, että tekoäly voi olla voimakas väline, mutta sen käyttö edellyttää selkeää eettistä pohjaa ja jatkuvaa arviointia.
KASVA-karkeloissa otsikolla “Huomisen haaveet ja teot” käsiteltiin kasvun johtamista ja yritystoiminnan menestystekijöitä Kasvun ja kasvun johtajuuden määrittelyllä keskustelun avasivat KASVA-projektipäällikkö Henna Väätäinen ja Toimitusjohtajakoulun Sanna Leppänen. Keskustelut painottuivat yrityksen ja sen johtajan itseymmärryksen merkitykseen. Yritys voi kasvaa monella tavalla, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma tuovat toimintaan hyvinvointia ja mielekkyyttä, joka kenties näkyy myös tuloksessa vaikkei kasvua nosteta varsinaisesti euroja pyörittämällä. Persoonan ja oman itsensä tunnistamisen kautta voi oppia ja kehittää omaa ammattitaitoaan ja siten työpersoonaa ja johtajuuttaan. Inhimillisyys ja ihmistuntemus auttaa myös yrittäjää kehittämään kasvua yrityksen sisältä. Tämä ei tarkoita, että toiset yrittäjät tai työntekijät olisivat parempia kuin toiset, kaikki ovat arvokkaita ja eri vahvuuksilla varustettuja. Oppimalla tuntemaan itsensä, voi kehittyä ammattimaiseksi asiantuntijaksi ja johtajaksi.
Yrityksen alkuvaiheessa toiminnan käynnistäminen vaatii usein periksiantamattomuutta, uskoa omaan tekemiseen ja omaan osaamiseen sekä luottoa itseen epäilyistä huolimatta. Kun lähdetään johtamaan kasvua ja toimimaan esihenkilöasemassa yrityksen kasvussa, ovatkin muut ominaisuudet kenties tärkeämpiä ja yhdessä tekeminen ja yhteistyö sekä yrityksen sisällä että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan korostuu. Muistamalla ja huomioimalla nämä sidosryhmät muutoksen hetkellä ovat muutokset harkitumpia ja todennäköisesti onnistuneempia kuin niin sanotusti mututuntumalla tehdyt. Päätöksenteossa myös suunnitelmallisuuden ja uteliaisuuden suhde on tärkeä. Uteliaisuudella ja kokeilunhaluisuudella saadaan kehitettyä toimintaa, kuitenkin suunnitelmallisuus selkeyttää toimintaa ja tuo polkua kasvuun.
Futuristi Elina Hiltusen puheenvuoro johdatti katseet tulevaan. Hän pureutui erityisesti tulevaisuuden matkailuun Koillismaalla megatrendien ja heikkojen signaalien ymmärtämisen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpötilojen nousu ja talviaktiviteettien järjestämisen haasteet, nousivat erityisesti esille. Toisaalta on myös uusia mahdollisuuksia, kuten maata pitkin matkailun lisääntyminen ja puhtaamman ympäristön arvostuksen kasvu. Esille nousivat mm. termit ”lentohäpeä” ja ”villit kortit”, jotka virittivät pohtimaan saavutettavuutta ja ennakoimattomuutta. Lentohäpeän lisääntyessä maata pitkin matkailu voi lisääntyä ja Etelä-Euroopan maiden lämmitessä voidaan viileämmän sään ja puhtaamman ilman perässä matkustaa entistä enemmän pohjoiseen. Toisaalta lämpö vaikeuttaa lumeen ja talvielämyksiin pohjautuvien aktiviteettien järjestämistä, kun ”lumitakuuta” ei voidakaan enää tarjota. Jotta voidaan arvioida oman alueen tulevaisuuden mahdollisuuksia, kannattaa katse kääntää muualle maailmaa.
Kukaan ei voi ennustaa tulevaa, mutta futuristi Elina Hiltusta lainaten: ”tulevaisuutta on hyvä ennakoida, mutta myös olla valmis tekemään sitä. Faktat yhdistettynä mielikuvitukseen auttaa tässä työssä”. Yritysneuvojien tehtävänä onkin suunnitella toivottua tulevaisuutta asiakasyrityksille, ottaen suunnittelussa huomioon muut mahdolliset, myös ei toivotut tulevaisuusskenaariot.
Paneelikeskustelussa Sanna Leppänen, Elina Hiltunen ja Janne-Juhani Haarma (Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry) ja Marjo Määttä (Rukan Salonki) syventyivät tieteen ja tunteen yhdistämiseen tulevaisuuden päätöksenteossa. Tietoon perustuva suunnittelu ja datan hyödyntäminen nähtiin tärkeänä, mutta samalla korostettiin tunneälyn merkitystä ja ihmisläheistä lähestymistapaa. Yhteisten näkemyksien ja faktan äärelle päästään, kun kerätään tietoa ja dataa yhteen.
Tunteen ja tiedon antamat vastaukset ovat toisinaan ristiriidassa, mutta jälleen yhdistämällä useita näkökulmia päästään todennäköisesti hyviin tuloksiin. Oman itsensä ja persoonan tunteminen ja huomioiminen vaikuttaa tunteella tehtyihin päätöksiin. Objektiivisempaan päätökseen päästään tutustumalla tietoon ja ottamalla huomioon eri näkökulmia. Lähdekritiikin huomiointi on tärkeää myös näissä ja mediasta nostaa journalismin periaatteita toteuttavia tahoja.
Naturpoliksen ja Ruka-Kuusamon alueella on laaja ja vahva hankekenttä, jossa omaa aluetta, sen hyvinvointia ja elinvoimaa sekä yrittäjiä kehitetään yhdessä. Hankkeet mahdollistavat yksittäisen osa-alueen kehittämisen ja siihen paneutumisen, mutta myös hankkeiden välinen yhteistyö on enemmän kuin osastensa summa. Suunnittelemalla, järjestämällä ja katsomalla yhdessä tulevaan saadaan aikaan enemmän. Esimerkiksi piakkoin valmistuvissa Business Kuusamon tiloissa on erinomaisia mahdollisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn.
Kiteyttäisin tapahtumien annin yhteistyöhön niin tekoälyn, johtajuuden kuin tulevaisuuden kohdalla. Yhdessä kehittyen pystymme vaikuttamaan niin positiivisten kuin negatiivistenkin tulevaisuuden kuvien toteutumiseen ja tekemään omannäköistämme tulevaisuutta. Mahdollisuudet ovat käsillä ihmisten kokoontuessa yhteen, yhdessä tehden ja yhteisen hyvän vuoksi. Yrityskentässä ja yrityspalvelutoimijoina meidän tulee olla kiinnostuneita alueen tulevista ja mahdollisista muutoksista, sekä tehdä alueemme elinvoimaa yhteistyössä eri sidosryhmiemme kanssa. Vahvalla luottamuksella yhteisöön, yhteensovittamalla ja kompromisseja tekemällä tulevaisuus voidaan tehdä itse ja yhdessä.
KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanke on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke, jonka päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sen päätoteuttaja on Oulun yliopisto. Muita toteuttajia ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Limingan kunta, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja Utajärven Yrityspuisto Oy, joista kukin vetää omaa osahankettaan.
Teksti ja kuva:
Miia Oja, yrityskehittäjä, KASVA-hanke, Utajärven Yrityspuisto Oy
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus