Yrityksen viisi erilaista tarvetta

Maslowin tarvehierarkia tuo yritystoiminnan kuvaamiseen ja ymmärtämiseen inhimillisen puolen, jota voisi kutsua nimellä pehmeät arvot. Inhimillisen pääoman vaaliminen ja arvostaminen yritystoiminnassa lisää tuottavuutta, päästää luovuuden valloilleen ja laulattaa myös yrityksen ovipumppua.

Blogikirjoitusvuoroni läheni ja kuumeisesti mietin, mistä aiheesta kirjoitan. Mielessä pyörivät yritystoimintaa ravistelevat tulevaisuuden muutoksien tuulet, digitalisaatio, alustatalous, mutta myös arkisemmat asiat, kuten työvoiman saannin haasteet ja yrittäjän oma työssä jaksaminen. Sanotaan, että aamulla ajatus on kirkkaimmillaan ja niin eräs aamu huomasin miettiväni yritystoimintaa ihmisten perustarpeita kuvaavan Maslowin tarvehierarkian kautta.

Viisaan miehen Abraham Maslow:n mukaan ihmisellä on eriasteisia tarpeita, jotka lajitellaan viiteen kategoriaan. Ensimmäiset neljä kuuluvat perustarpeisiin: fyysiset tarpeet (ruoka, uni), turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, kaverit) sekä arvostuksen tarpeet (saavutukset, muilta saatu arvostus, itsekunnioitus). Korkeimpana tarpeena Maslow näki itsensä toteuttamisen tarpeet (luovuus, omien kykyjen ilmentäminen).

Maslowin mukaan ihmisen motivaatiota voidaan selittää sillä, kuinka hyvin yksilön erilaiset tarpeet ovat tyydyttyneet. Mitä paremmin perustarpeet on tyydytetty, sitä paremmin yksilöä alkaa motivoida ”kehittyneemmät” tarpeet, jotka Maslow näki myös kasvumotiivina. Kasvumotiivin tyydyttäminen puolestaan tuottaa ihmiselle kokemuksia onnen tunteesta.

Mikä on tarvehierarkian kytkös yritystoimintaan? No, yritykset toimivat ihmisvoimin ja yrityksen elämä on paljolti nippu sosiaalisia suhteita, verkostoja, yhteistyötä ja kumppanuuksia. Yritys on yhden tai useamman työntekijän muodostama yhteisö, jolla on samoja perustarpeita kuin yksilölläkin. Tästä johtuen yritystoimintaa voidaan ajatella samojen tarvehierarkian osasten kautta. Suomen yrityskannasta yli 95 % on mikroyrityksiä, eli alle 10 henkilöä työllistäviä.

Mitä ilman yritys ei voi toimia, mitkä ovat sen perustarpeita? Kysymys on haasteellinen, kun sitä alkaa tarkemmin miettimään. Jos ajatellaan jo toimivia yrityksiä, ovat olemassa olevat asiakassuhteet keskeisiä. Ilman asiakkaita ei ole myyntituloja eikä palkanmaksua saati investointeja. Onko asiakkaita ilman yrityksen myynti- ja markkinointiponnisteluja? Oliko ensin kana vaiko muna!

Yritystoiminnan turvallisuuden tarpeet näkisin liittyvän yrityksen arvoihin, imagoon sekä luottamuksen ilmapiiriin. Yrityksen täytyy pitää kirkkaana mielessään, miksi se on olemassa, keitä varten ja miten yritys asiakkaitaan palvelee. Toisin sanoen johdolla ja työntekijöillä on käsitys ja osaaminen oman liiketoiminnan peruskonseptista ja avaintoiminnoista. Nämä ohjaavat arvojen kanssa yritystoiminnan suunnan määrittelyssä ja valinnoissa, joita väistämättä joudutaan tekemään muuttuvassa toimintaympäristössä.

Luottamus yrityksien välisessä kanssakäymisessä on avainasemassa, sillä yritystoiminnassa keskiössä ovat verkostot, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Verkostot vastaavat tarvehierarkian yhteenkuuluvuuden tarpeisiin, verkostot ovat siis kavereita ja ystävyyssuhteita. Yritystoiminnassa myös kilpailijat voivat olla kavereita. Yritystoiminnan luonteesta ja alasta riippuen verkostojen merkitys voi olla yrityksen toiminnalle hyvinkin kriittinen menestystekijä. Luottamuksen menettäminen voi aikaansaada ison loven turvallisuuden tunteeseen niin yrityksessä itsessään, kuin sen asiakkaissa sekä yhteistyökumppaneissa ja vaikuttaa tätä kautta kauaskantoisemmin yrityksen yhteenkuuluvuuden tarpeisiin. Kiistatonta lienee, että yrityksellä pitää olla yhteenkuuluvuuden tarpeita.

Markkinoilla yrityksen teot ja maine vaikuttavat sen saamaan arvostukseen. Huomionarvoista on, että suuri toimija ei ole aina kaunis ja ansaitse arvostusta, vaan myös pieni toimija voi olla hyvin arvostettu. Kun yritys saa arvostusta asiakkailta, yhteistyötahoilta, rahoittajilta jne. väittäisin tämän vaikuttavan yrityksen sisäisen arvostuksen tunteeseen ja tätä kautta sen houkuttelevuuteen työnantajana. Tämä puolestaan vaikuttaa yrityksen sisäiseen motivaation tasoon ja edesauttaa korkeampien tarpeiden tyydyttämisen nälkään sekä kehittämismyönteisyyteen.

Vaikka Maslowin tarvehierarkiassa itsensä toteuttamisen tarve on nostettu korkeimmaksi tarpeeksi, on tämä varmasti yksi perustavanlaatuisimmista yrityksen perustamisen, olemassaolon sekä kehittämisen antureista. Luovuus ja omien kykyjen ilmentäminen on yritystoimintaa itseään. Mitä kaikkea luova hulluus onkaan maailmalle antanut!

Mielenkiintoisen yrityksen itsensä toteuttamisen tarpeesta tekee sen tarkastelu yrityksen kasvumotiivin näkökulmasta. Millä tasolla perustarpeiden pitää olla yrityksessä tyydytettyinä, jotta yrityksen kasvumotiivi on sillä tasolla, että yritys aidosti menestyy markkinoilla hyvän ”sisäisen flow –tilan” ansiosta?

Mitä ylipäätään ovat yrityksen itsensä toteuttamisen tarpeet? Itsensä toteuttamisen tarve voisi pitää sisällänsä yrityksen toiminnan parantamista uudistamalla hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä sekä johtamisjärjestelmiä, hiomalla tuotteita ja palveluita palvelumuotoilun keinoin, henkilöstön kehittämistä, markkinointiviestinnän uudistamista sekä uusia tuote- ja palveluinnovaatioita markkinoille tuomalla. Kaikesta huolimatta jään miettimään, onko yrityksen itsensä toteuttamisen tarpeissa pohjimmiltaan kuitenkin kyse yrityksen liiketoiminnan tuotteiden ja palveluiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden hiomisesta yrityksen sisällä sille tasolle, että yritys näyttäytyy markkinoilla kilpailijoista hyvällä tavalla poikkeavasti?

Kun mietitään startup –yrityksiä, laittaa tämä Maslowin tarvehierarkian päälaelleen. Startup –yrityksen yksi olennainen piirre kun on nopean kasvun tavoittelu. Yritystä kuvaa myös nuoruus sekä se, että yritykset kulkevat usein kuoleman laakson kautta toiminnan alkuvaiheessa. Tämä tarkoittaa perustarpeiden näkökulmasta sitä, että maksavat asiakkaat ja täten tulorahoitus uupuvat. Startup –yrityksen voi ajatella etenevän Maslowin tarvehierarkiassa osittain korkeampien tarpeiden tyydyttämisestä kohti perustarpeita.

Maslowin tarvehierarkia tuo yritystoiminnan kuvaamiseen ja ymmärtämiseen inhimillisen puolen, jota voisi kutsua nimellä pehmeät arvot. Inhimillisen pääoman vaaliminen ja arvostaminen yritystoiminnassa lisää tuottavuutta, päästää luovuuden valloilleen ja laulattaa myös yrityksen ovipumppua.

Kirjoittaja:

Riitta Palosaari

Yrityskehityspäällikkö

Raahen seudun yrityspalvelut

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 08/2018.