Kirjastotyötä arktisella asenteella – Polar Libraries Colloquy Tromssassa 9.-14.6.2024

Polar Libraries Colloquy (PLC) on perustettu vuonna 1971 kansainväliseksi foorumiksi, jonka kautta kirjastonhoitajat ja muut arktisia alueita koskevan tiedon keräämisestä, säilyttämisestä ja levittämisestä kiinnostuneet voivat keskustella ja edistää aloitteita kokoelmien ja palvelujen parantamiseksi. Oulun yliopiston kirjasto on yksi Polar Libraries Colloquyn jäsenkirjastoista.

Järjestyksessään 29. Polar Libraries Colloquy järjestettiin Fram-keskuksessa sekä Tromssan yliopistossa teemalla Arctic connections. Fram-keskuksessa (FRAM – Nordområdesenter for klima og miljøforskning) sijaitsee Norjan Polaari-instituutti kirjastoineen sekä parikymmentä muuta arktisen alueen tutkimukseen keskittyvää toimijaa.

Colloquyssa oli tällä kertaa yhteensä 44 osallistujaa Norjasta, Yhdysvalloista, Suomesta, UK:sta, Kanadasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Grönlannista ja Italiasta. Monipuolinen ohjelma koostui pääasiassa esitelmistä ja workshopeista, mutta mukana oli myös verkostoitumista illanvietoissa ja retkillä sekä tutustumista paikallishistoriaan ja -kulttuuriin musiikkiesitysten sekä opastettujen karttakokoelma- ja museokierrosten kautta. Tapahtumassa palkittiin myös ansioituneita PLC:n toimijoita sekä julkistettiin vuoden 2024 William Mills -palkinto parhaalle arktista tai antarktista aluetta käsittelevälle tietokirjalle.

Yhteenvetoa alkuviikon sessioista

Polar Libraries Colloquy käynnistyi Norjan Polaari-instituutin johtajan Camilla Brekken avajaissanoilla sekä saamelaismuusikko Viktor Bomstadin joikuesityksellä, joka sisälsi myös tilaisuuteen sopivasti erityisen joiun vanhoille kirjoille ja dokumenteille.

Alkuviikon sessiot käsittelivät arktista ulottuvuutta varsin monipuolisesti: esitelmien aiheet liikkuivat muun muassa arktisen akateemisen kirjaston tilojen/oppimisympäristön kehittämisestä arktisen tutkimuksen bibliometrisiin kysymyksiin sekä kirjasto- ja informaatiotieteen ja arktisen tutkimuksen risteämiskohtiin. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi tutkimuksen ja tiedon dekolonisaatio, jossa roolinsa on myös kirjastoilla ja arkistoilla. Kirjastot voivat esimerkiksi tukea ja auttaa tiedeyhteisöä vanhentuneita kolonialistisia valtasuhteita heijastelevien näkökulmien ja käytäntöjen poistamisessa tarjoamalla pääsyn monipuoliseen kirjastoaineistoon, joka on asianmukaisesti kuvailtu ja luokiteltu. Seuraavaksi muutama nosto tätä teemaa käsitelleistä esityksistä.

Alkuperäiskansojen tutkimuksen professori Torjer Olsen Tromssan yliopistosta aloitti sessiot katsauksella Norjan alkuperäiskansan saamelaisten sekä kansallisten vähemmistöjen (mm. kveenit ja metsäsuomalaiset) historiaan sekä nykypäivän tilanteeseen Norjan totuus- ja sovintokomission vuonna 2023 julkaistun raportin valossa. Vaikka vähemmistöjen ja alkuperäiskansan virallinen norjalaistaminen päättyi 1900-luvun puolivälissä, hiljainen assimilaatio jatkuu edelleen ja vähemmistöjen syrjintä on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma. Yksi norjalaistamispolitiikan seurauksista on se, että alkuperäiskansasta ja kansallisista vähemmistöistä tiedetään Norjassa edelleen yleisesti vain vähän, ja koululaitoksen lisäksi myös kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on ollut tässä roolinsa. Olsen muistutti esityksessään, että tutkimuksen ja tiedon dekolonisaatiossa prepositioilla kuten esimerkiksi ”on”, “by”, “for”, “about”, “with” on väliä. Alkuperäiskansojen tutkimuksessa tulee noudattaa periaatetta "nothing about us without us" eli "ei mitään meistä ilman meitä". Tutkimuksen kohteena olevan yhteisön osallistuminen, osallisuus ja omistajuus itseään koskevaan tietoon on varmistettava läpi tutkimusprosessin.

Peter Lund (Scott Polar Research Institute) ja Sandy Campbell (Albertan yliopisto) kertoivat esityksessään Polar UDC -luokitusjärjestelmän dekolonisaatiotyöstä. Cambridgen Scott Polar Research Instituten kirjastossa 1950-luvulla kehitetty Polar UDC on arktiseen kontekstiin sovitettu muunnelma maailmanlaajuisesti käytössä olevasta yleisestä kymmenluokituksesta UDK:sta. Polar UDC järjestää aineistot maantieteellisen sijainnin mukaan eikä aiheen mukaan kuten UDK. Lund ja Campbell painottivat esityksessään nimenomaan maahan/paikkaan perustuvaa lähestymistapaa tietoon – maa-alueen, paikan ja tiettyyn paikkaan kuulumisen merkitys on ensiarvoisen tärkeää alkuperäiskansojen maailmankuvan sekä kulttuurin ymmärtämisessä ja kunnioittamisessa. Polar UDC -luokituksen dekolonisaatio tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sen sisältämien asiasanojen läpikäyntiä; vanhentuneiden tai epäasiallisten termien tunnistamista ja poistamista sekä puuttuvien termien lisäämistä. Työn tavoitteena on varmistaa, ettei Polar UDC toisinna vanhentunutta siirtomaa-aikaista terminologiaa ja luokittelurakenteita.

Harald Lindbach Norjan kansallisarkistosta kertoi haasteista löytää Norjan saamelaisten ja kveenien historiaan liittyviä asiakirjoja julkisista arkistokokoelmista. Arkistot eivät ole objektiivisia, vaan ne ovat monella tavalla vallan välineitä. Lisää työtä ja etenkin yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tehtävä menneisyyden kolonialististen käytäntöjen korjaamiseksi ja arkistomateriaalin saavutettavuuden parantamiseksi, jotta esimerkiksi saamelaisia koskevia aineistoja sisältävät arkistot olisivat laajemmin historioitsijoiden ja muiden tutkijoiden sekä saamelaisten itsensä käyttämää lähdeaineistoa.

DALAM-verkosto ja arktisen metatiedon dekolonisaatio

Polar Libraries Colloquyn yhteydessä kokoontui myös DALAM-verkosto eli Decolonization of Arctic Library and Archives Metadata Thematic Network. DALAM on Arktisen yliopiston (UArctic) temaattinen verkosto, joka toimii dekolonisaation edistämiseksi kuvailevan luetteloinnin, luokitusjärjestelmien, asiasanojen ja muun kirjastojen ja arkistojen käyttämän terminologian alueella. Verkoston tavoitteena on auttaa kirjastoja ja arkistoja korjaamaan kulttuurisesti sopimattomia, virheellisiä ja siirtomaakeskeisiä metatietoja, joita vielä tänäkin päivänä on arktisissa kokoelmissa, sekä alkuperäiskansojen kielten vahvistaminen kirjasto- ja arkistokokoelmien kuvailutiedoissa.

DALAM-kokoontuminen Tromssassa oli moderoitu ryhmäkeskustelu, joka pohjautui jäseniltä etukäteen kyselyn kautta kerättyihin kysymyksiin. Keskustelua käytiin muun muassa Norjan totuus- ja sovintokomission raportin tulosten kytkeytymisestä arkistoihin ja kirjastoihin, arktisiin alkuperäiskansoihin liittyvästä terminologiasta ja asiasanoituksesta sekä termien kuten ”Sámi” ja ”Māori” oikeasta kirjoitusasusta.

Katsaus loppuviikon esityksiin

Torstaipäivän esitykset aloitti Stian Bones Tromssan yliopistosta, joka kertoi kansainvälisestä arktisesta politiikasta kylmästä sodasta tähän päivään asti. Pier Paolo Alfei Milanon katolisesta yliopistosta puolestaan kertoi juuri valmistuneesta väitöskirjastaan, jonka aiheena ovat italialaiset, norjalaiset ja venäläiset Franz Josefin alueella. Cecilie Tang Moldrup Kööpenhaminan yliopistosta käsitteli esityksessään työskentelyn kaksijakoisuutta ja dekolonisaatiota polaarisessa kirjastossa Kööpenhaminassa. Cecilie työskentelee yksin pienessä kauniissa kirjastossa.

Juliane Bockwoldtin (Tromssan yliopisto) esityksen aiheena olivat naiskirjailijat polaarisissa kirjastoissa. Hän kertoi kahdesta 1900-luvun alussa vaikuttaneesta arktisia aiheita käsitelleestä naiskirjailijasta, jotka eivät saaneet kunniaa teoksistaan. He jäivät epäoikeutetusti miestensä varjoon, vaikka olivat lahjakkaita kirjoittamaan.

Laura Kissel, Peter Lund ja Sandy Campbell puolestaan painottivat esityksessään arkistojen tärkeyttä polaarisen informaation ympäristönä. He olivat huolissaan ei-affilioituneiden polaaristen organisaatioiden arkistoinnista – mihin heidän tuotoksensa arkistoidaan? Torstain esityksiin lukeutui myös tämän blogikirjoituksen toisen kirjoittajan Minna Abrahamsson-Sipposen esitys uravaihdoksista ja urakehityksestä pohjoisessa korkeakoulukirjastossamme. Aiheesta on taannoin julkaistu myös kirjoitus Kirjaston blogissa.

Perjantain konferenssipäivän avasi professori Kim Holmén kertomalla huolistaan arktisen ympäristön tilasta. Meillä on paljon tehtävää, jos haluamme säilyttää arktisen osan maapalloa. Ympäristöteemalla hieman toisenlaisesta näkökulmasta jatkoi myös Chris Hastings Tennesseen yliopistosta. Hastings kertoi esityksessään mammuttien norsunluun metsästyksestä Siperiassa sekä eettisistä, taloudellisista ja ympäristöllisistä tekijöistä, joita tuo metsästys aiheutti.

Rachel L. Cohen Alaskan yliopistosta kertoi strategioista määrittää ja rakentaa kokoelmia hyvin vähävaraisissa ympäristöissä. Tromssan yliopiston Bryan Lintottin esitelmä puolestaan käsitteli CIA:n ja Amerikan antarktisen politiikan operaatioita vuosina 1949-1956. Tromssan yliopiston tutkija Christine Smith-Simonsen kertoi, kuinka Alaskasta peräisin olevat koiravaljakot tulivat merkittäviksi Pohjois-Norjassa.

Konferenssin esitykset ja puheenvuorot tarjosivat monipuolisesti tietoa ja mielenkiintoisia näkökulmia arktisiin tietoaineistoihin, kirjastoihin ja arkistoihin sekä alueen historiaan ja alkuperäiskansoihin liittyviin kysymyksiin. Polar Libraries Colloquy on nimensä mukaisesti ennen kaikkea keskustelu: konferenssissa ei ollut lainkaan etäosallistumismahdollisuutta, ja sessioiden tauoilla keskustelu teemoista jatkui innokkaasti kahvikupposten äärellä. Mahdollisuus päästä vaihtamaan ajatuksia (ja nauramaan!) kollegoiden kanssa eri puolilta arktista aluetta ja kauempaakin tuntuu koronavuosien eristyneisyyden jäljiltä edelleen erityisen tärkeältä. Myös pala laajaa arktista aluetta tuli konkreettisesti tutummaksi paikallisiin museoihin ja muihin kohteisiin tutustuessa.

Seuraava Polar Libraries Colloquy järjestetään Ohiossa Columbuksen yliopistossa Byrd Polar and Climate Research Centerissä vuonna 2026.

Kirjoittajat:
Minna Abrahamsson-Sipponen, kirjastonjohtaja
Leena Ilkko, viestintäsuunnittelija
Oulun yliopiston kirjasto

Lopuksi muutama lukuvinkki aiheesta kiinnostuneille:

• Spencer Acadia (2024): Library and information sciences in Arctic and Northern studies.
  Katso kirjan saatavuus Oula-Finnasta.
• Spencer Acadia & Marthe Tolnes Fjellestad (toim.) (2020): Library and Information Studies for Arctic Social Sciences and Humanities. Katso kirjan saatavuus Oula-Finnasta.
• Eleanor Peers, Frances Marsh & Peter Lund (2020): Decolonising the SPRI library: position paper. https://doi.org/10.17863/CAM.93250