Tällä hetkellä korkeakoulutetuista 10 % toimii yrittäjänä. Kaikista yrittäjistä alle kolmasosa on korkeakoulutettuja. Korkeakoulutettujen yrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Tämä on hyvä asia, sillä Suomen talous tarvitsee lisää yrityksiä. Korkeakoulutetut tuovat yrittäjyyteen arvokasta osaamista, sillä heillä on syväluotaavaa asiantuntemusta omilta aloiltaan, analyyttiset ajattelutaidot ja kykyä soveltaa teoriatietoa käytäntöön. Korkeakoulutettujen yrittäjyys hyödyttää koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn kehitys edellyttää uudenlaisia liiketoimintamalleja, joita juuri korkeakoulutetut voivat suunnitella ja toteuttaa.
Korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut: Opiskelijasta yrittäjäksi 2022 -selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijoista 34 % koki yrittäjyyden itselleen houkuttelevana vaihtoehtona, kun edellisessä selvityksessä (2019) yrittäjyyden houkuttelevana vaihtoehtona koki 30 %. Kuitenkin yliopistosta valmistuneista työskentelee yrittäjinä vuosi valmistumisen jälkeen vain 3 %, eikä määrässä ole ollut suuria vaihteluita tilastovuosien välillä.
Syitä korkeakoulutettujen yrittäjien vähäiseen määrään on varmastikin useita. Yksi suuri syy lienee se, että koulutuksen tarjoamat yrittäjyysvalmiudet koetaan heikoiksi. Uusimman uraseurantakyselyn mukaan Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyys koulutuksen antamiin yrittäjyystaitoihin on keskimäärin 2,7 ja yliopisto-opiskelijoiden 2,4. Tämä on asteikolla 1-6 mitattuna alhainen. Iso osa opiskelijoista ei koe yrittäjyyttä houkuttelevana yrittäjyyteen liittyvien riskien tai resurssien vuoksi. Opiskelijasta yrittäjäksi 2022 –selvitys kartoitti syitä, miksi opiskelijat eivät koe yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona. Sen mukaan kolme keskeisintä syytä olivat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit (64 %), yritysidean puute (49 %) sekä yrittäjän työmäärä (41 %).
Opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyslinjausten (2017) mukaan kaikilla opiskelijoilla kouluasteesta riippumatta tulee olla mahdollisuus valita opinnoissaan yrittäjyyskoulutusta ja saada tietoa yrittäjyyden tukipalveluista. Lisäksi opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä opintojen aikana. Yrittäjyysopetusta tulisi tarjota opiskelijoille oikea-aikaisesti opintopolun varrella. Opintojen varhaisessa vaiheessa olevilla painopiste voisi olla oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa, pidemmälle opinnoissa edenneillä taas syvemmässä yrittäjyystietotaidossa.
Korkeakouluilla tulisi olla valmius ja osaamista tarjota opiskelijoille yrittäjyysopintoja opiskelijalähtöisesti, opiskelijoiden omien tavoitteiden ja päämäärien mukaan. Korkeakouluissa on pystyttävä tunnistamaan opiskelijan kiinnostus ja potentiaali sekä onnistuttava innostamaan ja tukemaan opiskelijaa löytämään väylä yrittäjäksi. Esimerkiksi tiivis työelämäyhteistyö sekä yrittäjyyttä tukevat tapahtumat ja kilpailut ovat tukevat yrittäjyysajattelun kehittymistä. Oulun yliopisto on mukana Oyster- hankkeessa, jonka tavoitteena on, että alueelle syntyy uudenlainen toimintamalli, joka edesauttaa liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja rohkaisee sekä aktivoi yrittäjyyden pariin. OAMK:n Business Cornerissa tuetaan opiskelijalähtöisten start-up-yritysten syntymistä. Business Cornerin palvelut ovat tarjolla molempien korkeakoulujen opiskelijoille.
Oulun yliopisto auttaa sekä tutkinto-opiskelijoiden että työelämässä jo olevien yrittäjyystavoitteiden saavuttamista monin tavoin. Yrittäjyyttä tukevaa koulutusta järjestävät etenkin Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulu ja Kerttu Saalasti Instituutti. Tarjolla on joustavasti suoritettavia ja erilaajuisia koulutuksia, kuten mikrokursseja, yksittäisiä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia. Opinnot sopivat niin yrittäjille kuin yrittäjyydestä haaveilevillekin.
Korkeakoulutus antaa vahvan pohjan innovaatioihin ja kehittämistehtäviin. Monet korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät myös tutkimus- ja kehitystehtävissä, joissa syntyy runsaasti potentiaalisia liikeideoita. Kun nämä ideat yhdistää yrittäjyyteen, voi syntyä merkittäviä innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä. Oulun yliopistossa Innovaatiokeskus koordinoi Research to business -rahoitusta, jolla rahoitetuissa projekteissa pääpaino on tulosten kaupallistamisen edistämisessä.
OKM:n yrittäjyyslinjausten mukaisesti korkeakouluissa tulisi kannustaa opiskelijoita tutkimuslähtöisten innovaatioiden ja startup -toiminnan pariin. Proof-of-Concept -rahoitus tähtää kaupallista potentiaalia omaavan keksinnön tai liikeidean ensimmäisen toteutuksen tekemiseen.
Yrittäjyyttä voi kokeilla sivutoimisesti työn tai opintojen ohella nähdäkseen kantaako oma yritysidea täysipäiväiseen yrittäjyyteen. Monilla on jo nyt hallussaan osaamista, joka voisi jalostua liiketoiminnaksi oikeassa ympäristössä ja oikea-aikaisella tuella.
Kirjoittajat
Virpi Pietikäinen, Kerttu Saalasti Instituutti
Heini Pohjola, Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulu
Kiinnostuitko yrittäjyyttä tukevista koulutuksista? Tutustu ja lue lisää.
Haluaisimme kuulla tähän liittyen ajatuksia ja ideoita! Vastauksia hyödynnetään tulevan Yliopistosta yrittäjäksi -verkkokurssin kehittämiseen. Vastaa kyselyyn tästä linkistä 31.3. mennessä.
Lähteet ja lisätietoa:
Opiskelijasta yrittäjäksi 2022
Blogissa käsitellään jatkuvaa oppimista ja sen roolia (työ)elämässä niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Blogia julkaisee Oulun yliopiston koulutuspalveluiden jatkuvan oppimisen ja opetuksen palvelut -tiimi. Blogissa voidaan julkaista myös muiden yksiköiden tai tahojen tuottamia jatkuvaan oppimiseen liittyviä kirjoituksia.